Tervettä ja sairasta parantamista

Pyydän jo valmiiksi anteeksi jos seuraavilla arvioinnillani olen joillekin loukkaukseksi.

Kaikkien hyvien ja vilpittömien kannustusten, rohkaisujen ja esirukousten ohessa näillä hengellisillä kentillä liikuskelevat yksityisyrittäjät näyttävät myös vainuavan markkinat kun uusi ja oikeanlainen kohde ilmestyy rampana näköpiiriin.

Olen vilpittömän kiitollinen ja suorastaan otettu niistä "maan hiljaisista" tädeistä ja sedistä jotka uskaltautuvat arkana soittamaan tai tulemaan juttusille, kertoen kuinka he yökausia ovat siunailleet meitä perheenä. Heillä on hallussaan usein oikeat Jumalalta saadut rohkaisun sanat. Sen suurenmoisenpaa kannustusta ei voi edes toivoa. Ja kuinka paljon heitä lienee onkaan? Taivas yksin tietää. Haluaisin halata jokaisen mamman ja paapan joka tallaisessa vartiossa päivystää.

Yhtä rohkaisevalta on tuntunut kun seurakunnan keskellä saa olla yhteisen tai yksittäisen henkilön rukouksen kohteena. Yhteyden ja kuorman jakamisen merkitys koskettaa. Se on myös raamatun mallin mukaisen seurakunnan yksi perustehtävävistä, olla paikka, jossa toteutetaan esirukouksia kärsivien ja apua tarvitsevien ihmisten puolesta. Se kynnys tulee olla matala kaikissa seurakunnissa.

Mutta, mutta, meidän hengellisyydessä on jotain aika pahasti pöllähtänyttä toimintaa. Olen tämän aina tiennyt ja sitä matkalla kritisoinnutkin. Nyt kun se tulee kohti, en malta olla jo tässä vaiheessa siihen puuttumatta, sillä uskallan arvella, että en ole ainut sairas jota tämä tympii. Viikottain minuun on ottanut yhteyttä yksittäiset henkilöt tai joku ryhmittymä joka tarjoutuu minua siunailemaan. Joitakin olen onnistunut fiksusti ohittamaan, mutta härskimmät tulevat lankoja pitkit mihin vuorokauden aikaan tahansa. Vaikea on edes väsyneenäkään kieltäytyä kun toinen esittää halunsa siunailla. Puhelu saattaa kestää vartti-tunnin tai mitä vaan kunhan asianosainen saa rukouksensa rukoiltua ja julistaa saamansa herran sanan muodossa tai toisessa. Tätä tapahtuu missä nurkkasopessa vaan, jos "saalistajat" vain osuvat kohdalle, kiusallista, perin kiusallista.

Jos kaikki minulle annetut lupaukset uskoisin, olisin elinvoimainen ja sukuni pitkäikäisin jäsen. Toisaalta, mistäpä minä tiedän vaikka niin olisikin? Mutta ehkä saatan sitä olla ilman näitä vakuuttelujakin.

Minulle on muodostunut jonkinasteinen käsitys, että taidan olla jossain määrin tavoiteltu parantamisen kohde, jotta nämä intoilijat saattaisivat nostatella omaa egoaan. Sairasta parantamista. Minä tämän kestän ja kestän vielä kirjoitukseni herättämät kriittiset kommentitkin, mutta säälin niitä monia monia kaltaisiani ja vielä vakavamminkin sairastavia kanssaveljiäni ja -sisariani jotka joutuvat tallaisen puoskaroinnin kohteeksi. Kuinka monille onkaan luvattu herran nimissä terveyttä ja pitkää ikää? Voi sitä pettymystä ja Herran nimen lokaan polkemista kun kuolema onkin korjannut omansa. On alentavaa joutua tallaisen hengellisen väkivallan ja vallankäytön sairaaloiseksi kohteeksi, jonka taustalla näyttäytyy ihmisen omat pyrkimykset kerätä irtopisteitä joita ei oikeasti edes ole jaossa.

Uskon vahvasti jumalalliseen parantumiseen. Odotan sen tapahtuvan jopa omalla kohdallanikin, jotta voisin antaa siitä kiitoksen Jumalalle, mutta se olkoon Hänen itsensä päätettävissä. Levosta käsin siitä on hieno kiitellä ja odottaa.