Eilen oli taasen lääkärin kuuleminen.
Veriarvot ovat pysytelleet aika tarkkaan entisellään, mutta lapaluun seudulla oleva metastoitunut kasvain on tuottanut melkolailla kipuja varsinkiin öisin. Se ilmeisesti kasvaa kasvamistaan. Ensi viikolla siihen pitäisi aloittaa sädehoito. Hoito on jo kolmas eripuolelle kehoani. Ensimmäiset 38 kertaa sain itse eturauhaseen kesällä 09. Nyt keväällä sain kymmenen kerran annoksen sädetystä vasemman soliskuopan imusolmukkeisiin. Suunnitelmissa on myös koko vatsanseudulle annettavasta sädetyksestä jossa tauti on levinnyt ainakin vatsakalvolle. Se olisi jo sitten neljäs sädehoito.
Lääkäri pohdiskeli ääneen todeten, että sairastamani syöpä poikkeaa aikalailla tyypillisestä eturauhassyövästä. PSA-arvo ei käyttäydy minulla normaalisti nousten syövän levinneisyyden mukaan. Hänen ääneen lausuma arvio oli, että PSA-lukema saattaisi tapauksessani olla jopa useissa tuhansissa, kun se on nyt pysytellyt vain 20 pinnassa, vaikka syöpää esiintyy eripuolilla kehoa. Olin enemmän kuin totista poikaa tätä kuunnellessani. Hiljaisena ja nöyränä se on pitänyt mielen edelleenkin.
Olen niin monta monituista kertaa jo ehtinyt todeta, kuinka ahdistavassa tilanteissa käsittämätön levollisuus saa vallan. Niinpä nytkin rukoillen olen saanut tunnistaa, kuinka täydellinen turva ja Jumalan huolenpito tyynnyttää vapisevan mielen. Minua aivan kuin päivitetään aika ajoin käsittämään, että jokikinen askel on armoa voiden olla se viimeinen askel.
Kaikesta huolimatta lääkärikin rohkaisi jatkamaan vaalitaistoa, joten jatketaanpa sitä aina näin kokousten lomassa. Olen avannut myös facebook sivut itselleni. Sielä tuon hieman enemmän esille tätä vaali-asiaa. Mutta laittakaapa kuitenkin kaikki jyväskyläläiset numero 400 mieleen. Sitä tarvitaan 28.10.
VESA PYLVÄNÄISEN PÄIVÄKIRJA Tämä blogi syntyi 10.2.-09 saamani syöpätiedon jälkeen. Pyrin kuvaamaan aviomesti matkaani ärhäkkään eturauhassyöpäni kanssa. Hoitojen ja muuttuvien tuntemusten väliin mahtuu paljon muutakin arkista ja vähemmän arkista pohdintaa. Voit seurata tilaisuuksiani myös Facebookissa nimellä Uusi elämä voittaa. Kuva Minni Heinilä
perjantai 28. syyskuuta 2012
maanantai 17. syyskuuta 2012
Rohkaisevia viestejä Sotkamosta
Eilisen päivän aikana tuone Uusi elämä facebookin tuli viime viikkoisen Sotkamon vierailun jälkeen positiivinen kiitosaihe kuinka Jumala oli kosketellet muutamia ihmisiä parantaen heitä. Te jotka olette kirjautuneet facebookin pääsette ne kyseileltä sivulta itse lueskelemaan.
Tapaukset ovat yksittäisiä, mutta minulle henkilökohtaisesti tavattoman rohkaisevia, kun yhdestä tilaisuudesta useampi ihminen saa kokea myös fyysistä apua. Tallainen palaute antaa rohkeutta jatkaa samassa uskossa ja luottamuksessa eteenpäin.
Tarkoitukseni onkin huomenna saarnata täällä kotiseurakunnassa siitä ilosta, jota Jumalan kohtaaminen saa aikaan. Viimeisten vuorokausien aikana ei toki tuota iloa omasta kropasta paljoa ole voinut puristaa. Lapaluun pehmytkudoksesta tunnistettu metastaasi on ylläpitänyt ihan sietämätöntä kipua. Viime yö meni vähille unille ja aamulla sitten varailinkin päivystyksestä taasen ajan saadakseni uuden kortisoonipistoksen kivun livittämiseksi. Iltapäivällä sen sitten kävin TK.sta hakemassa. Menee tietty vielä muutama vuorokausi, ennen kuin se alkaa vaikuttamaan. Mutta tätähän tämä sairaana oleminen on.
Kaikki jyvässeutulaiset, tulkaahan huomenna yhteiseen iltaan kokemaan Jumalan itsensä läsnäoloa!
Tapaukset ovat yksittäisiä, mutta minulle henkilökohtaisesti tavattoman rohkaisevia, kun yhdestä tilaisuudesta useampi ihminen saa kokea myös fyysistä apua. Tallainen palaute antaa rohkeutta jatkaa samassa uskossa ja luottamuksessa eteenpäin.
Tarkoitukseni onkin huomenna saarnata täällä kotiseurakunnassa siitä ilosta, jota Jumalan kohtaaminen saa aikaan. Viimeisten vuorokausien aikana ei toki tuota iloa omasta kropasta paljoa ole voinut puristaa. Lapaluun pehmytkudoksesta tunnistettu metastaasi on ylläpitänyt ihan sietämätöntä kipua. Viime yö meni vähille unille ja aamulla sitten varailinkin päivystyksestä taasen ajan saadakseni uuden kortisoonipistoksen kivun livittämiseksi. Iltapäivällä sen sitten kävin TK.sta hakemassa. Menee tietty vielä muutama vuorokausi, ennen kuin se alkaa vaikuttamaan. Mutta tätähän tämä sairaana oleminen on.
Kaikki jyvässeutulaiset, tulkaahan huomenna yhteiseen iltaan kokemaan Jumalan itsensä läsnäoloa!
lauantai 15. syyskuuta 2012
Laiskottaa
Viime tekstistä onkin taasen mennyt hetki.
En ole ainoastaan nyt ollut laiska kirjoittelemaan, vaan muutoinkin yhteydenpito ystäviin on ollut viime aikoina vähän hitaanlaista. Selitystä moiseen "elämän tökkimiseen" ei löydy, eikä lie tarpeenkaan.
Elämä kun on kuitenkin jatkunut kuta kuinkin entisellään. Toki tuo käden kipu on ollut aika ajoin ihan hermoja raastavaa, mutta siinäkin menee yksi yö tai päivä välissä, ettei se juurikaan anna merkkiä itsestään, mutta sitten vastaavasti toisena päivänä ei tiedä missä asennossa sitä yrittäisi kannatella.
Olimme viime viikon lopusta tämän viikon torstaihin asti Kainuussa. Sotkamon seurakunnalla, jonka työyhteydessä olin kahdeksan-yhdeksänkymmen lukujen taitteessa, oli viisikymmenvuotisjuhlat. Olimme kutsuttuna juhlimassa seurakunnan kanssa viime sunnuntaina ja sitten jatkoimme siitä tiistai-iltana Uusi elämä voittaa kokouksella. Väki liikkui tosi hyvin. Samalla tapailimme parinkymmenen vuoden takaisia tuttaviamme. Olimme keskiviikkon sitten mukana Kajaanin Pyhän Hengen illassa. Hyvä oli myös ilta sielä.
Yleiskuntoni ei kuitenkaan ilmeisesti oikein kestä kovaa matkustelua ja saarnaamista, kun matkan päälle nousi taas ihan kunnon kuume, mutta se taisi jäädä tällä kertaa yhteen vuorokauteen.
Äsken piipahdin hetkeksi keskustan kompassi-alueella Kristillisdemokraattien vaaliteltalla. Kunnallisvaalikojut ovat tänään ensimmäistä kertaa tällä erää pystyssä. Lokakuun lopulle eri puolueet tulevat sitten kisailemaan kävelykadullakin esittelypöytineen. Oikeastaan oli ihan kiva ensi kertaa päästä katselamaan asiaa kojun sisäpuoleltakin. Kuinka monta monituista kertaa onkaa tullut aiemmin viuhdottua kiireellä ohitse.
Pimenevää, mutta kaikin puolin hyvää syksyn jatkoa kaikille!
En ole ainoastaan nyt ollut laiska kirjoittelemaan, vaan muutoinkin yhteydenpito ystäviin on ollut viime aikoina vähän hitaanlaista. Selitystä moiseen "elämän tökkimiseen" ei löydy, eikä lie tarpeenkaan.
Elämä kun on kuitenkin jatkunut kuta kuinkin entisellään. Toki tuo käden kipu on ollut aika ajoin ihan hermoja raastavaa, mutta siinäkin menee yksi yö tai päivä välissä, ettei se juurikaan anna merkkiä itsestään, mutta sitten vastaavasti toisena päivänä ei tiedä missä asennossa sitä yrittäisi kannatella.
Olimme viime viikon lopusta tämän viikon torstaihin asti Kainuussa. Sotkamon seurakunnalla, jonka työyhteydessä olin kahdeksan-yhdeksänkymmen lukujen taitteessa, oli viisikymmenvuotisjuhlat. Olimme kutsuttuna juhlimassa seurakunnan kanssa viime sunnuntaina ja sitten jatkoimme siitä tiistai-iltana Uusi elämä voittaa kokouksella. Väki liikkui tosi hyvin. Samalla tapailimme parinkymmenen vuoden takaisia tuttaviamme. Olimme keskiviikkon sitten mukana Kajaanin Pyhän Hengen illassa. Hyvä oli myös ilta sielä.
Yleiskuntoni ei kuitenkaan ilmeisesti oikein kestä kovaa matkustelua ja saarnaamista, kun matkan päälle nousi taas ihan kunnon kuume, mutta se taisi jäädä tällä kertaa yhteen vuorokauteen.
Äsken piipahdin hetkeksi keskustan kompassi-alueella Kristillisdemokraattien vaaliteltalla. Kunnallisvaalikojut ovat tänään ensimmäistä kertaa tällä erää pystyssä. Lokakuun lopulle eri puolueet tulevat sitten kisailemaan kävelykadullakin esittelypöytineen. Oikeastaan oli ihan kiva ensi kertaa päästä katselamaan asiaa kojun sisäpuoleltakin. Kuinka monta monituista kertaa onkaa tullut aiemmin viuhdottua kiireellä ohitse.
Pimenevää, mutta kaikin puolin hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)