Nyt menee odotteluksi.
Lääkärikunta oli eilen pohdiskellut jatkohoitoani. Asennettujen Nefrostomien mahdollisesti aiheuttama infektioriski sytostaattihoidossa on siksi suuri, että etsivät ilmeisesti vielä jotain ratkaisua niiden varalle. Ehkä löytyy, ehkä ei? En tiedä. Mietintäajan mahdollisesta pituudestakaan ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.
Tämä voisi jo alkaa hermostuttamaan, mutta olen päättänyt, että tulipa mitä tuli, niin siihen tyydyn.
Menen toki huomenna aamulla taasen verikokeeseen kun yläkorpassa on ollut muutaman päivän sellanen kutka, ettei meinaa kaksi kättä riittää. Lääkäri laittoi maksa-arvot syyniin ja kirjoittelee jo valmiiksi reseptiä kutinalääkkeelle. Eli saapi nähdä miten maksa jakselee tässä mylläkässä?
Yksi tässä näyttää tosi riemulliselta. Olen joutunut perumaan kaikki aimmat tässä kuussa sopimani Uusi Elämä Voittaa -tilaisuudet. Mutta tällä menolla ensi tiistaina olisin melko vapaa avaamaan keuhkot seurakunnassamme pidettävässä tapahtumassa. Se kun sattuu vielä meikäläisen 55-v päivälle, niin en taida ihan pienen vastuksen takia sitä kipata. Tulkaapa koko "blogi-seurakuntakin" kuulolle. Eihän siinä voi muutama satakilometriä olla esteenä, jos mua ei tautikaan pidätä:) Eiköhän se Uusi Elämä Voita!
Teitä muuten onkin viime aikoina ollut täällä sivustolla ihan ennätysmäärä, koko blogini olemassa oloon nähden. Parhaimpina päivinä kun tein viime viikolla kuolemaa, niin seuranta-ohjelma tunnisti liki 600 kävijää vuorokaudessa ja eipä se ole viidensadan alle sitten laskenutkaan. Eli kiitoksia aktiivisuudesta.
Kiitos taas kuulumisista! Sun elämä on vähän kuin trapetsitaiteilijan elämää. Me täällä alhaalla jännitämme,että tippuuko Pylvänäinen vai eikö tipu. Toistaseksi olet aika hyvin tasapainoillut elämänlangalla. ;-)
VastaaPoistaÄmpärin kanssa ja ilman.
Olet sinä aikamoinen epeli! ;-) Sitkeä kuin purkka; venyy vaan ei katkea. Hyvä niin!
Hei Vesa!
VastaaPoistaMenin läpi kuulumisiasi sydän syrjällään. Yksi oire kutina on minulle tuttu allergioiden myötä-toivottavasti saat pian apua tähän ja mihin tarvinneetkaan.
Ja kiitos sinulle liikuntaseteleistä. Olit/olitte mielessäni kun kävin ls:lillä Wellamossa kuntoilemassa entisen työkaverin kanssa.Olemme muuten tulossa temppelille Vesan päivänä. Sade terveisin Päpsy Anitan lenkkikaveri
Vesa, kerroit blogisi kävijämääristä.
VastaaPoistaBlogisi kanssa on vähän niin kuin parisataa jaksoisen sympaattisen tv-sarjan kanssa, jonka henkilöistä alkaa tulla tärkeitä "perheenjäseniä".
Moni blogiisi klikkautujista kääntyy samalla Herran puoleen siunaten sinua ja läheisiäsi. Säännöllisesti ja uskollisesti. Emme välttämättä kommentoi, mutta olemme hengessä mukana.
En voi kuin ihailla rauhallisuuttasi ja tapaasi käydä sairautesi läpi!
VastaaPoistaIsälläni todettiin samainen syöpä n. 1,5v sitten ja olen tyttärenä huomannut pelkääväni enemmän kuin isä itse, vaikka isä menetti isoveljensä ko. tautiin vko ennen kuin joutui leikkaukseen....
Näistä syistä koko syöpä-sana on kuin punainen vaate :(
Paljon voimia jokaiseen hetkeen toivottelen ja vaikka itse en uskonnollinen olekkaan -> siunausta <3
Kutinaa tulee aika monelle lääkkeistä. Toivottavasti maksasi kestää ja saat hyvät kutinalääkkeet.
VastaaPoistaMe täällä blogistaniassa seuraamme tilannettasi välillä vähän sydän syrjällään. Jännitämme kuin koskenlaskua katsoessa, miten selviydyt kuohuista toisensä jälkeen. Toivomme tietysti pitkää suvantoa kuohujen ja kivien jälkeen.
Aika hauska mielleyhtymä tuli tuosta "Parhaimpina päivinä kun tein viime viikolla kuolemaa".
Hyvää ja siunattua viikonloppua, mukavia haasteita on edessäsi! Aktiivinen ote elämään on parasta just meille, jotka olemme prosessissa. Keuhkot täyteen ilmaa ja katse eteenpäin :)
VastaaPoistat.lähimmäinen
Tuo trapetsitaiteilijavertaus oli mielestäni aika osuva. On ihailtavaa tuo sinut rauhasi ja tyytyväisyytesi. Totta on kuitenkini, että kaikki päivämme ovat Isän kädessä.
VastaaPoistaSiunauksentoivotukset sinne koko perheelle ja voimia seuraavaan "äänenavaukseen" :)
t. H&M Vaasan suunnalta