Sateisena avautui tämän vuotinen vappu, mutta eihän se niin tavattoman poikkeuksellista. Onhan väliin toki mahtunut ihan lämpimiäkin vappuilmoja, mutta näin taasen tällä kertaa.
Vietin menneen viikon lomaillen(talvi) tutuksi tulleissa Porvoon rantamaisemissa. Ensin alkuun vaikutti, että taidettiin täällä Keski-Suomessa olla jo kesäisemmissä tunnelmissa, mutta kyllä loppujen lopuksi kevät olikin jo tavanomaista pidemmällä myös etelärannikolla. Muutama lahjomaton luonnon merkki kertoo vuosittain missä mennään. Meri oli rantoja myöden auki, muuttolintujen kirjo oli nyt mielenkiintoisempi kuin aikoihin. Ensimmäistä kertaa vuosiin saimme ihailla metsämaisemaa jonka aluskasvillisuutena kukki valkovuokko kuin mattona. Oli sykähdyttävä näky.
Laura piipahti seuranamme, sekä Marika Iisan ja Okon kanssa. Siinäpä loman täyttymys. Käytiin moikkaamassa myös tuhkapilvestä pelastautunutta Jarkkoa Helsingissä. Sielä hän teki Annikansa kanssa tulevaisuuden suunnitelmiaan.
Maanantai-aamun maikkarin Huomenta Suomi-lähetys sai minut kiukkuun niin, että olipa loma mennä ylikierroksille. Ohjelmassa käsiteltiin Aamulehden suorittamaa tutkimusta homoparien vihkimisestä, sekä kirkollisesta siunauksesta. Tulosta oli arvioimassa rovasti Hilkka Olkinuora ja piispa Lennart Koskinen. Molemmat vieraat ilmaisivat riemunsa siitä, että kirkko on ottamassa asiassa uusia edistysaskeleita. Erityisesti minulle teki kipeää kun ohjelmassa hienosti onnistunut yksi suosikkitoimittajistani Lauri Karhuvaara kysyi suoraan vierailtaan, että hyväksyisikö Jeesus Kristus tänään sen, että he siunaisivat homoparit, niin heidän vastauksessaan ei ollut epäilystä etteikö Jeesus toimisi rakkaudessaan niin.
En voi olla ihmettelemättä mikä on sokaissut heidän, niin kuin muutamien muidenkin kirkon työntekijöiden hengellisen ajattelun. Se, että julkisesti tulkitaan Jeesuksen toimivan vastoin Jumalan itsensä säätämiä pyhiä lakeja vastaan on todella vakava hengellinen ristiriita. Ohjelmassa viitattiin tulevaan kirkolliskokoukseen, jossa tultaisiin tekemään asian tiimoilta ratkaisevia päätöksiä. Herra armahda kansaamme, luterilaista kirkkoa ja sen työntekijöitä. Ohjelma on muuten nähtävissä vieläkin Mtv.n katsomon arkistossa/Huomenta Suomi (pvm.26.4).
Olen lupautunut tänään Tampereelle valtakunnalliseen Kristus-päivään Suomen Helluntaikirkon edustajana. Ei minulla lienee paljoa vastuuta, ehkä joku rukousosio muiden rinnalla. En ole koskaan ollut kauhean innostunut tallaisista ns. yhteiskristillisistä tempauksista. Niillä on toki suuri merkitys, ehkä suurenpi kuin itse ymmärränkään. Kuitenkin enemmän kannatan arjessa tapahtuvaa kristittyjen yhteyttä (huom.ero yhteiskristillinen/kristittyjen yhteys)sekä näin paikallisesti luottamussuhteille rakentuvaa toimintaa ja sen synnyttämää yhteyttä. Siinä on jotain korvaamatonta ja sen puolesta olen valmis laittamaan paljonkin likoon.
En ole saanut tietooni mikä on tämän päiväisen suurtapahtuman pukukoodi. Toivottavasti en täysin riko yhteyttä farkuissani ja pikkutakissani, noh ehkä en, vaikka kollegalla saattaakin olla liperit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti