Huimaa yhteyttä!

Palailimme juuri Anitan kanssa Härmän kuntokeskuksesta viiden päivän mittaiselta Kelan myöntämältä etureuhassyöpäpotilaiden parikurssilta.

Kaikki sitä ihmisiä yhdistääkin - ja kuin huimalla tavalla. Tuo muutaman kymmenen gramman kokoinen syöpäinen elin (toki kaikilla sitäkään ei enää ollut) ryhmäytti tuon 20 hengen porukan vajaan viikon aikana erityisellä tavalla yhteen. Ennen viime maanantaita kukaan meistä ei tainnut tietää toistensa olemassa olosta yhtikästä mitään. Eri puolilta Suomeahan meidät oli sinne valittu.
Toisilla vaiva vasta alullaan, eikä ihan niin vakava kuin taas joillakin toisilla. Hoitovaihtoehtojakin löytyi likimain kaikki tarjonnassa olevat.

Kurssi tarjosi tosi paljon tietoutta sairaanhoitajien, fysioterapeutin, psykologin, lääkärin ja muiden ammatti-ihmisten kautta. Ehdittiinpä vesi- ja kuivanmaan jumppaankin.

Olettaisin tulkitsevani liki kaikkien osallistujien tuntoja, että saamamme tiedollisen tiedon lisäksi yhteisen vaivan synnyttämä yhteys kaikkine kavipöytä-, käytävä-, ja saunalaudekeskusteluineen oli ihan omaa luokkaansa. Näin muutaman tunnin peiliin katsomalla tulee aivan uskomaton olotila, kuinka vahvan tunnekokemuksen yhdessä tunnistettu ja omaksuttu vakava sairaus voikaan luoda.

Porukassa ei mitattu miestä ammatin, arvon, omaisuuden, iän eikä pärstäkertoimen mukaan, vaan se oli se sairauskokemus joka jaettiin, fantastista.

Se, mitä tästä kaikesta jääpi lopulta käteen onpi vielä arvoitus, mutta jääpi mitä jääpi, niin jo nämä muutamat päivät ovat antaneet jaettavaa omalle sielulle ihan kyllälti. Keskinäinen huumori liki tabuina tunnetuista asioista oli aivan hulvatonta. Jokahinen sai vuorollaan nauraa vedet silmissä jutuille, jotka kumpusivat tavalla tai toisella yhteisestä vaivastamme. Tämän viikon jälkeen tulen puhumaan entistä ponnekkaammin vertaistuen ja tallaisten kuntouttavien kurssien puolesta.

Ei muuta kuin kotoisaan saunaan. Aamulla on kiva mennä hetkeksi kiertelemään Sepänaukion kesäkirppikselle, joka onkin nyt tuossa aivan ikkunani alla.
Sunnuntai onkin sitten Helluntai-sunnuntai, joka on meille helluntailaisille nimemme merkityksen mukaisesti leimaa-antava juhlapäivä. Meillä onkin täällä Jyväskylässä viime vuosina vietetty aina Helluntaina kristillisten seurakuntien yhteistä tapahtumaa Taulunmäen kirkossa ja sinne sitä tullee nytkin mentyä palvelukseen.