Miksi Jumala ei paranna?

Edellisen blogini anonyymi kommentoija tiedusteli minulta vastausta ongelmaan: Miksi Jumala ei paranna sairauksista, vaikka Jeesus on vienyt ne ristille, samoin kuin syntimmekin?

On kiva saada tallaisia tekstiehdotuksia. Tämä onkin jo toinen näin peräjälkeen, kiitos teille kyselijöille.

Valitettavasti en uskalla luvata, että voisin ja kykenisin vastaamaan kovinkaan tyhjentävästi esitettyyn kysymykseen, parhaani yritän. Toki tämä on tallaista aika "vapaalentoista", eikä niinkään teologinen oppituokio aiheesta.

Ensinnäkin tuo ajatus, että Jeesus vei sekä syntimme, että sairautemme ristille vaatisi yleisessä puhekielessä hieman tarkennusta. Jeesus kuoli ennen kaikkea sovitaakseen kaikkien ihmisten synnit Pyhän Jumalan edessä. Näin langenneella ihmisellä on mahdollisuus siirtyä Jumalan tuomion ja vihan alta anteeksiantamukseen ja armon kokemiseen.

Mitä tulee sairauksiin, niin Jeesus ei suinkaan kuollut sovittaakseen niitä, sillä ainoastaan synninteko tarvitsi sovituksen. Sairaus on ensimmäisen ihmisen syntiinlankeemusta seuranneen kirouksen tulos. Jumala kirosi maan, jonka oli taidollisesti luonut. Hän oli itse ihastellut kättensä työtä. Ihminen veti kirouksen ja turmeluksen tuon luomistyön ylle. Kun ajattelemme ihmisen kärsimyshistoriaa, johon sairauskin kuuluu, niin sen alkujuuri on tuossa kirouksessa. Luoja kirosi maan, jonka mullasta hän oli hetkeä aiemmin muovannut omalle kuvalleen asumuksen, ruumiin. Ihmisen ruumis palaa kuolemassa tomuksi - lähtötilaansa - eli se on yhtä kuin kirottua maata.

Meidän tulee ymmärtää, että ei tässä kirotussa kropassa oikeastaan täydellistä terveyden hetkeä ole olemassakaan. Olen ymmärtämässä, että vajavaisuus, johon kuuluu olennaisena osana sairaus on oikeastaan aika luonnollinen olotilamme. Tähän on vain tyytyminen, muutama kymmenen-, liki sata vuotta. Osa meistä on hieman enemmän kipeitä, toiset eivät tiedä olevansa ja terveinkin on parhaimmillaankin vailinainen ja sairauksille altis.

Jeesus kärsi ja kantoi ruumiissaan meidän sairautemme. Hän oli kärsinyt ja kiusattu kaikella tavalla. Se, että Hän suostui Jumalana ottamaan asunnokseen tämän kirouksen alaisen ihmisruumiin tarkoittaa sitä, että Jumala tuli fyysisesti ja konkreettisesti osalliseksi ihmistä kohtaavista kärsimyksistä. Jeesus oli altis ihan tasavertaisesti kivulle ja sairauksille kuin kuka tahansa Hänen aikalaisistaan. Vaikka Raamattu ei sitä meille kerro, niin todennäköisesti Hän kärsi tulehdukset ja kuumeet siinä kuin muutkin sisaruksensa.

Kuolemassa ja sitä seuranneessa ylösnousemuksessa Hän näytti toteen sen, että tämä tomusta synnytetty ruumis on ainoastaan tätä aikaa varten. Jumalan ylösnousemusvoima herätti Jeesuksen kuolleista ja Hän sai osakseen odottamansa kirkastetun ylösnousemusruumiin. Kuoleman voittajana Hän oli kantanut raaimman mahdollisen tuskan ruumiissaan mitä ihminen voi vain osalleen saada. Tähän Hän suostui myös sen tähden, että me voisimme olla osallisia terveydestä täällä maanpäälisessäkin elämässä. Hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa merkitsevät sielun iankkaikkisen pelastumisen ohella meille myös uuden taivaallisen ja katoamattoman ruumiin osallisuutta. Tuo ruumis on Hänen kärsimyksensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tähden sairauksista vapaa. Uudessa elämässä ei ole sairautta, itkua eikä tuskan olotilaa.

Jeesus paransi paljon sairaita. Joissakin yksittäisissä hetkissä ja tilanteissa kerrotaan, että Hän paransi jopa kaikki sairaat. Mutta Hän ei suinkaan parantanut kaikkia sairaita kaikkialla. Hän vetäytyi joskus jopa pois kansanjoukon luonta, vaikka he olivat kokoontuneet siinä toivossa, että Hän parantaisi heidän sairaansa.

Jeesus oli riippuvainen Hänessä vaikuttavasta Pyhästä Hengestä. Se tulee esille mm. siinä, että Hänen tunnustekojensa määrään vaikutti ihmisten vastustus ja epäusko, kuten esimerkiksi Hänen kotikaupungissaan kävi. Jeesuksen toiminnan ydin oli toteuttaa lähettäjänsä, taivaallisen Isän tahtoa. Tämän vuoksi Hän vietti paljon aikaa yksin rukoillen ja Isän kanssa keskustellen. Sairaiden parantaminen ei ollut itse tarkoitus, vaan Isän tahdon täyttäminen kokonaisuudessaan oli Hänen ruokansa.

Jeesus antoi seuraajilleen käskyn parantaa sairaita. Heidän tuli odottaa ennen tuohon työhön ryhtymistä Pyhän Hengen täyteyttä. Jumalallinen sairaiden parantantuminen tapahtuu yksinomaan Jeesuksen nimessä Pyhän Hengen vaikutuksesta, kuten Jeesus myös maan päällä eläessään teki. Pyhässä Hengessä vaikuttavat armolahjat ovat "työvälineitä" joiden vaikutuksesta Hän toimii käyttäen hyvinkin vajavaisia ihmisiä.

Miksi paranemista ja näkyvämpiä voimatekoja tapahtuu niin kovin vähän? Minulla on olemassa siihen vain yksi selitys. Se on Jumalan läsnäolon vähäisyys. Tälläkin hetkellä sielä missä ihmiset ovat suuresti riippuvaisia Jumalan avusta ja läsäolosta tapahtuu päivittäin yliluonnollisia ja hämmästyttäviä ihmeitä.

Valitettavasti Suomi, niin kuin valtaosin koko Eurooppa on tällä hetkellä maalistuneipia osia maailmassa. Hyvä elintaso, suhteellisen rauhaisat ja vakaat olot ovat tehneet meistä itseemme tyytyväisiä ja yltäkylläisiä - hengellisesti penseitä. Meillä on hyvä terveydenhoito, tarve jumallliseen parantumiseen on kaukainen asia. Jumala ja Hänen voimansa on ollut aina muuttumaton. Ongelma ei ole Jumalan tahdossa parantaa, vaan ihmisten tahdossa tarvita Hänen apuaan.

Olen pohtinut tämän oman sairauteni myötä tätä esittämääsi kysymystä enemmän kuin koskaan aiemmin elämäni aikana. Olen havahtunut siihen todellisuuteen josta tuo kysymyksesikin nousee. Jumalan seurakunnan ehdottomasti tärkein tavoite on saavuttaa sellainen elämä, jossa Jumalan läsnäolo on todellisuutta. Minun pitkäaikainen haaveeni on ollut saada elää seurakunnan keskellä, jossa toimii ympärivuorokautinen rukouspaikka. Paikka, jossa uskovaiset viettävät aikaansa Jumalaa palvoen, siunaten ja suorittaen esirukouksia taukoamatta. Olemme seurakunnassamme mahdollistamassa tämän kaltaista jatkuvaa "rukouspysäkkiä" tulevan syksyn aikana. Ymmärrän, että tämä on ainut vastaus esittämääsi hämmentävään kysymykseen, joka on niin tavattoman monen Jumalaan uskovan ja ei uskovan huulilla.

Toivon, että kysymys muuttuu pikaisesti huuodoksi: "Jumala parantaa - ihan oikeasti!"