Kuinka suhtautua homouteen?

Edellisen blogini kommentoija kyseli mielipidettäni homoudesta ja lesboudesta.

Ensinnäkin tiedostan sen, että aihepiiri on nykyisellään "kuuma" ja oman näkemykseni ollessa poikkeava yleisestä suvaitsevaisesta mielipiteestä, niin tulen varmaankin osin myös väärinymmärretyksi. Tästä huolimatta yön yli nukuttuani palaan antaamaani lupaukseen.

Se mistä taipumus homouteen syntyy ei ole minun arvioitavissani, siihen en osaa vastata. Todennäköisesti on olemassa monia yksittäisiä tekijöitä, jotka ovat edesauttamassa asiaa. Joitakin toistuvia seikkoja olen toki pannut merkille tavatatessani ja tutustuessani homojen itsensä kertomiin tarinoihin.

Taipumus homouteen ei ole synti, eikä edes niin kovin ihmeellistä tässä kaikin tavoin epätäydellisessä ihmiskunnassa, koska sitä on esiintynyt lähes niin kaun kuin tämä asuttu maaplaneetta on ollut olemassa.

Siihen miten samaan sukupuoleen kiintymistä kokevan ihmisen tulisi käyttäytyä tunteittensa ja hallitsevan halunsa kanssa Jumalan Sana raamattu antaa yksiselitteisen vastauksen. Jumala antoi aikoinaan Israelin kansalle Mooseksen välittämänä kymmenen käskyn lain ja siihen liittyvät lukuisat säädökset. Nämä käskyt ovat olleet tähän saakka kristillisen moraali-, ja ihmiskäsityksen horjumattomat tukipilarit. Niinpä lainaan noita ohjeita: "Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko."(3Ms.18: 22). Uuden Testamentin puolella asia vahvistetaan mm. "Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet"(1Kor.6: 9).

Jo näiden raamatun kohtien perusteella ymmärrän, että homo-/lesbosuhteet ovat väärin. Mielipideilmasto voi olla kuinka myönteinen ja suvaitsevainen tahansa, niin se ei voi muuttaa tai ohittaa Jumalan itsensä kirjoituttamaa ilmoitusta. Ongelmahan onkin nykyisellään siinä, että ns. raamatun tulkinta on mieltynyt erittäinkin liberaaliin ja ihmislähtöiseen ajatteluun. Tulkinnoissa pyritään kyseenalaistamaan ihmisen omille mieltymyksille kielteiset asiat. Todellisuudessa Jumala antoi mm. kymmenen käskyn lain ihmisen suojaksi ja turvaksi, jotta hän voisi elää tervettä ja Jumalalle erotettua ja suojattua elämää. Hänen Sanansa voima on ihan sama ja muuttumaton, jos ihmisellä on vain halua uskoa siihen.

Olen itse sielunhoidollisissa keskusteluissa pyrkinyt aina lähtemään liikkeelle ihmislähtöisesti ihan perimmäisessä mielessä. Eli ihminen on Jumalan ainutkertainen luomistyö. Hän rakastaa jokaista yksilöä yksilönä. Se, että raamattu osoittaa mikä on syntiä jne. ei tarkoita, sitä että meidän tulisi paukutella ihmisiä "raamatulla päähän". Tehtäväni on pyrkiä osoittamaan Jumalan täydellinen armo ja anteeksiantamus, sekä voima ns. puhtaaseen Hänen mielensä mukaiseen elämään. Itsessämme me olemme kaikki ihan samalla viivalla. Jokaisella meillä on halumme ja himomme jotka vievät miestä ja naista jos sikseen on. Ilman Kristuksen länsäolevaa voimaa ja sen kokemista olemme auttamattomasti kadotettettuja poloisia ihan kaikki.

Vapautuminen Jumalan tahdolle vieraasta elämäntavasta ei ole suinkaan helppo prosessi, jos kyse on vielä pitkällisesti itselle hyväksytyksi tulleesta mallista. Se edellyttää ensinnäkin sen armon, että ihminen ymmärtää ja hyväksyy itselleen, että kysymys on Jumalan ilmoituksen mukaisesti synnistä. Tiedän henkilöitä, jotka ovat mm. omassa homoudessaan tämän tunnustaneet. Sen jälkeen he ovat erinäisten prosessien kautta selviytyneet Raamatun mallin mukaiseen parisuhde-elämään.

Nykyisen kovin kovin suvaitsevaisen ilmapiirin nopea esiintulo on suorastaan "järkyttänyt" minua. Se mikä ennen oli hävettävää on nykyisin kerskattavaa ja likimain ihailtavaa. Olen sitä mieltä, että tämänkaltaisen ilmapiirin syntyminen ei ole ihan pikkujuttu joka saisi meidät vain kohauttamaan olkapäitään ja toteamaan, että kaikilla on oikeutensa ja vapautensa. Niinhän toki on, mutta tämä kertoo minulle Jumalan palvelijana tosi vakavaa kieltä siitä, että kyse on hengellisen moraalin rappiosta. Haluaisin katsoa asioita hengellisestä maailmasta käsin, en yksinomaan tästä näkyvästä, inhimillisestä ajattelusta. Sellainen suvaitsevaisuus joka nousee raamatun kirjoitusta vastaan on aina sielunvihollisen saatanan aikaansaannosta. Kyse on siis meille "näkymättömien" voimien, henkivaltojen vahvasta vaikutuksesta, joka todennäköisesti vain voimistuu. Tämä minun kirjoitukseni olkoon yksi pieni taistelujulistus tätä kehitystä vastaan.