Sädehoito lähenee

Eilen oli tosiaankin sitten taas tuhansien lasten ja vanhempien ilon päivä kun lakituksia ja muita valmistujaisia saatiin juhlia. Niissä merkeissä meni meidänkin lauantai. Aamusta kohti Helsinkiä totutun tuttua reittiä. Laura ja Miika Lahdesta kyytiin ja Jarkolle juhlimaan. Olivatpa nuoret laittaneetkin ihan itse pöydän koreaksi. Ylpeä saa olla ihan kaikista lapsistaan, sekä miniästä ja kahdesta vävy-pojasta. Ei voisi elämältä heidän suhteensa enempää odotella.

Jotenkin ironista ja kohtalokasta, kun Jarkko aloittaa nyt huomenna röntgenhoitajan työn ja minulla sattuu samalle päivälle täällä Jyväskylässä Keskussairaalan sädehoitoyksikölle ensikäynti- ja annossuunnittelusimulointiaika. Juuri sitä mitä poika on opiskellut ja tulee työssään tekemään. Historiaa sekin. Varmaan ainakin Jarkko tullee muistamaan läpi elämänsä, tuon merkittävän päivän.

Illalla tulimme sitten vanhimman veljeni Terhon pojan Jaakon lakkiaisten kautta kotiin. Heillä olikin sukua sitten enemmän koolla ja hyvä oli juhlat. Minua vaan vaivasi jo aamusta kiusannut taas uusi ylimääräinen ja kivuliaaksi heittäytynyt "paukama". Eli kyllä sekin totta on, että tallaisen diagnoosin kanssa on aika altis kaikille uusille ja vihjaileville merkeille. Ihan piti särkylääkkeiden kanssa nukkua, mutta olipahan aamulla jo asia aika hyvin pyyhkiytynyt mielestä. Sen tässä on oppinut entistä paremmin, että aina yön yli kannattaa pyristellä, aamu kummasti asioita kirkastaa.

Tänään sitten olikin helluntaita ihan kunnolla. Aamupäivän jumalanpalveluksemme oli hieno kokemus. Saarnasin ihan sydämeni kyllyydestä Pyhästä Hengestä. Seurakunnan yhteinen rukous ja kaipaus Jumalan ilmestymiselle on käsin kosketeltavaa. Hienoa jatkaa odottavaa rukousta, sillä uskon vahvasti Jumalan voimalliseen ilmestymiseen seurakuntamme keskellä.
Iltapäivällä taas Taulunmäen kirkko täyttyi kristittyjen yhteisessä helluntaijuhlassa. Jyväskylässä on hieno ja pitkä perinne kristittyjen yhteisillä tilaisuuksilla ja sille on selvästi edelleen olemassa tilausta. Kevään huimat lämpöennätyksetkään eivät estäneet väkeä lähtemästä liikkeelle.

Kaksi seuraavaa viikkoa taas tuovatkin ihan uusia ulottuvuuksia elämääni, mutta siitäpä sitten lisää, ehkä jo huomenna ensi kokemuksia simulointi-istunnosta.