Anteeksi kun taisin eilisellä tekstilläni säikäyttää ja karkoittaa useampien yöunet.
Kotiuttamiseni ilman jatkohoitoja on tosi, mutta tosi on myös se, että enhän ole saanut kymmeneen viikkoon enää hoitoja syöpääni. Eli elokuun puolenvälin jälkeen kaikki toimenpiteet ja tutkimukset ovat kohdistuneet siihen kuinka hoitojen jatkaminen vielä olisi mahdollista.
Olen edelleen tavattoman kiitollinen tähänastisesta hoidostani. Tulin vakuuttuneeksi siitä, kuinka suurella sydämellä hoitohenkilökunta paneutuukaan yksilöpotilaan hoitamiseen. Melkoisia lääketieteellisiä suorituksia minullekin jo ehdittiin tehdä.
Vietin aamulla pitkästä aikaa nautinnollisen hienon hetken rukouksin kahden Jumalani kanssa. Sairaalassa aamut olivat aika "levottomia" ja kotona en ole kuin piipahtanut viimeisinä viikkoina. Nyt eivät olleet mielessä "kummittelemassa" edes tulevat hoidot tai tutkimukset.
Eli, älkääpä säikähtäkö. Jatketaan yhteisessä rintamassa nöyrästi Jumalaa ja Hänen tahtoansa etsien.
VESA PYLVÄNÄISEN PÄIVÄKIRJA Tämä blogi syntyi 10.2.-09 saamani syöpätiedon jälkeen. Pyrin kuvaamaan aviomesti matkaani ärhäkkään eturauhassyöpäni kanssa. Hoitojen ja muuttuvien tuntemusten väliin mahtuu paljon muutakin arkista ja vähemmän arkista pohdintaa. Voit seurata tilaisuuksiani myös Facebookissa nimellä Uusi elämä voittaa. Kuva Minni Heinilä
Hienoa, että olet päässyt kotiin!
VastaaPoistaLuin juuri Jesajan kirjasta Hiskian sairastumisesta ja parantumisesta. Toivotaan ja rukoillaan, että Hiskian tavoin voit sanoa: "Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe"
Siunauksin Mirjami
Ei me blogiystävät olla säikähtyneinä vaan levollisina olemme kanssasi rukouksissa. terv. Elisa
VastaaPoistaJokaisen ihmisen elämä on ennalta määrätty määrätyn pituiseksi, mutta Jumala voi muuttaa pituuden määrää ja sekin on ennalta tiedetty.
VastaaPoistaMyös minä olen jatkoajalla ja odotan kovasti sitä, että saan astua siihen Jumalan palvelutehtävään, joka jo vuosikymmeniä sitten ilmoitettiin, kun kaikki ystävät olivat ympäriltä kadonneet ja olin yksin sairauteni kanssa. Ketään ei kiinnostanut, eikä kukaan käynyt seurakunnasta edes tervehtimässä. Niinpä sitten erosin ja pyyhin jalkani srk:n eteisen mattoon.
Ikinä en olisi uskonut, että nyt monien vuosien jälkeen kaikki on ihanammin kuin koskaan. Taivaan Isä yllättää ja pitää huolta - loppuun saakka. Päivä kerrallaan, ei sen enempää. Rukouksessa on voima!
Siunausta Vesa! Olet nyt rukouskoulun yliopistossa!
Elämäntäyteisiä ja levollisia hetkiä sinulle kotona perheesi kanssa. Jumalan kädessä on jokainen päivämme.
VastaaPoistaPaljonko PSA-arvosi on nyt?
VastaaPoistaPSA.ni ei ole tarkistettu muutamaan kuukauteen. Se on katsottu aina uuden hoitovaiheen alkaessa ja kun nyt ei ole päästy aloittamaan uudestaan, niin sitä ei ole myöskään mitattu. Enkä edes tekisi sillä tiedolla tällä hetkellä mitään, kun hoitoja ei ole luvassa. Kohoava PSA-arvo saisi mielen vai tarpeettomasti hätäilemaan, joten parempi tällä hetkellä elellä ilman tuota tietoa. Kyllä se jo useammassa kymmenessä huitelee, sen osaan itsekkin oäätellä.
VastaaPoistaSiunausta sinulle Vesa. Olen seurannut tilannettasi rukoillen. Eilisen tekstisi jälkeen tuli kieltämättä surullinen olo. Kuitenkin uskovana aina kaiken pahankin takana elää toivo paremmasta.
VastaaPoistaRakkain terveisin Merja H Kiteeltä. Paljon rakkaita terveisiä myös Anitalle!
Samoja tilanteita eletty perheessäni. Rukous jatkuu....
VastaaPoistaTMN Kangasalta
Voimia ja siunaiusta Vesalle+perheelle. T: Heikki ja Leena Kaikula
VastaaPoistaNiin, syntymästä lähtien on päivämme määrätty. Miksi joku lähtee syntyessään ja miksi joku 2-vuotiaana jne. Aina yhtä ymmärtämätön asia kun koskettaa itseään tai läheistä. Missä Jumala? Taivasta ja sen juhliahan kohti tässä ollaan vaeltamassa kukin sarallaan... Kaikkea hyvää ja siunausta teille koko perheelle. Ja voimia!!
VastaaPoistaOnko todella niin, ettei mitään hoitoa voi sinulle enää antaa? Oletko Vesa käynyt yksityisellä Docrates-syöpäklinikalla Helsingissä? Sieltä on moni saanut avun ja parantunutkin, kun on lähetetty kotiin toivottomana...
VastaaPoistaSoita sinne edes... pliiiiis. Ihan oikeasti.
Terveisin; lääket.tohtorin kanssa jutellut anonyymi.
Docratesilla on ainakin MDV3100-lääkekokeilu, johon mahdollisesti voisi osallistua.
VastaaPoistahttp://www.docrates.com/fi/syovan-hoito-ja-seuranta/meneillaan-olevat-laaketutkimukset
http://en.wikipedia.org/wiki/MDV3100
oletteko lukeneet mitä Vesa on sanonut noista www linkeistä,Jumalalla ei ole www osoitetta,kunnioittakaa hyvät ystävät blogin pitäjän pyyntöä,kaikkea hyvää kaikille,etenkin Vesa ja Anita.
VastaaPoistaElämämme lepää Jeesuksen sovitustyön perusteella ja hänen haavainsa kautta olemme parannetut.Meitä on suuri joukko jotka rukoilemme puolestasi jatkuvasti.
VastaaPoistaKiitos Jeesus että voimasi laskeutuu,Hallelujaa Jeesus kiitos mitä teet!Ihmeitä ilman määrää...
Kyllä meidän Jumala on paljon voimallisempi kuin lääketiede ja sytostaattihoidot. Ole turvallisella mielellä!
VastaaPoistaEdellä oleva anonyymi (klo 22.25)on tyypillinen ns. uskonsankari, joka lukee Raamattua lakihenkisesti. Hän on itsensä mielestä niin täynnä uskoa, että on muuttunut ajatusmaailmaltaan mustavalkoiseksi, unohtaen lääkäri Luukkaan ja monta muuta asiaa. Mutta jos kuolemaan johtava tauti iskee hänen omalle kohdalle tai läheisiinsä, niin sitä uskoa ei löydy hitustakaan. Sokeudessaan hän ettei näe, että yksityistä klinikkaakin tarjoavat voivat olla ihan oikeasti JUMALAN lähettämä apumahdollisuus Pylvänäiselle.
VastaaPoistaJumala on antanut meille järjen käytettäväksi ja lääkärit auttajaksi ITSENSÄ LISÄKSI.
Ja tiedossa on, että säästöjen takia sairaalat valitettavasti lähettävät joskus ennen aikojaan kotiin... vaikka muuten mukavia olisivatkin ihmisinä.
Hei, olkaa ihan levollisia. Päätös minun kotiuttamisestani tässä vaiheessa on ihan yksissä tuumin lääkärikunnan kanssa tehty päätös. Viimeksi kesällä saamani sytostaattihoito on minulle paras mahdollinen maassamme tällä hetkellä tarjolla oleva hoito.
VastaaPoistaTarjouduin aikoinaan kyseisen lääkkeen testiryhmään edellä mainitun Docrates-syöpäklinikalle. Silloin omat arvoni olivat vielä "liian hyviä" päästäkseni ryhmään mukaan. Ollessani sinne yhteydessä tarkistin samalla silloisia hoitojani, niin sieltä todettiin, että saamani hoito on heidän mielestään myös täysin kohdallaan.
Kysymys on elimistön monesta yhteisvaikutuksesta. Olisin saanut jo monta hoitokertaa kyseistä Jevtanana-sytostaattia jos elimistöni muut toiminnot sen kestäisivät. Mutta olen melko varma siitä, että ei hoitopaikkaa, -klinikkaa vaihtamalla nykytoimintojani saataisi palautettua ennalleen, tahi niin, että hoitoja voitaisiin turvallisesti jatkaa. Ehdin sentään kuukauden aikana pyöriä kolme kertaa röntgenpuolen kirurgin pöydällä, kaksi kertaa kirurgisen poliklinikan pöydällä ja kerran vielä urologin käsittelyssä, joten luotan satavarmasti heidän ja sädesairaalan johtavien lääkärien arvioon ja kun oma kokemukseni kaikesta on heidän kanssaan täysin yhtenevä.
En koe vähäisintäkään tarvetta lähteä etsimään apuja nyky-tilanteeseeni jostain muualta. En vaikka joku innokas fanittaja vielä suostuisi pulittamaan ne mahdolliset kymppitonnit, mitä yksityisklinalla kyseiset vaihtoehtohoidot tulisivat maksamaa.
En ole myöskään säästötoimien, vaan valitettavasti agressivisen eturauhassyövän uhri. Tästä olen täysin vakuuttunut lähes kolmen vuoden aikana syntyneeseen vuorovaikutukseen ja pohdintoihin eri toimijoiden kanssa.
Kiitos tiedosta. Huoli ja murhe sinusta ja perheestäsi on vain niin kova, että toivomme sinulle kaikkea parasta. Siksi höyryämme. You know.
VastaaPoistaKukaan meistä ei tiedä päiviemme määrää, mutta jos olet eka siellä Taivaallisessa puutarhassa, niin laitahan Taivaan Isään vipinää, että saataisiin herätys Suomeen ja äkkiä. Niin että sairaat paranesivat Pyhän Hengen voimasta. Nimittäin tämä kohta Raamatussa ei ole vielä oikein auennut kunnolla...mitä nyt yksittäisiä tapauksia on ollut näkyvillä.. ;-) Tsemppiä!
Vesalla itsellään terve ja raitis näkemys omasta tilanteestaan. Tosiaan, kunnioitetaan blogin pitäjän mielipiteitä ja toivomuksia.
VastaaPoistaHerramme kädessä on päiviemme määrä. Emme voi tietää, mikä se itse kullakin on ja miksi se on mitä on.
Totta on kuitenkin se, ettei mikään täällä ajassa vedä vertoja sille, mikä on uskovan osa täältä lähdettyä.
Höyryävälle anonyymille sanon kuitenkin sen, ettei Jumala ole ihmisten käskettävissä.
VastaaPoistaAnonyymi klo 12.21. Take it easy! Huumoria myös kehiin. Jumala ei ole haudanvakava.
VastaaPoistaPilkka on eri asia.
Vesa ei ole Jumala, ja hän tietää sen. Eli neuvoakin saa, sillä hän on ihminen. Viisas kylläkin.
Kiitos Vesa asiallisesta vastauksestasi! Olet rukousaiheenani....
VastaaPoistaTMN
Sanattomaksi vetää hoitojen ja munuaisten tilanteen kanssa. Ei varmaan ole helppoa luopua hoito kerrallaan eri vaihtoehdoista ja hidasteista. Onneksi on sentään muita hoitoja jäljellä ja niiden avulla elämä voi hiukan helpottua. Kivutonta oloa ja ystävien läsnäoloa!
VastaaPoistaOllaan hienotunteisia,ja mietitään mitä kirjoitetaan.siunausta jokaiselle,hyväähän kaikki varmaan tarkoittaa,mukavaa kuitenkin kun Vesku on joukossamme edelleen,ja ehkä jopa huvittuneenakin joskus lukee näitä.mkh.
VastaaPoistaHei Pastori Vesa!
VastaaPoistaKannatelkoot sinua ne iankaikkiset käsivarret, joiden varaan olet elämäsi laittanut. Lämmöllä muistelemme saarnojasi ja opetuksiasi Jyväskylästä, kiitos niistä! Jospa saisit vielä jatkaa palvelustehtävääsi. Sitä rukoilemme, olet meidänkin perheen iltarukouksissa täällä kaukana.
Nina Ilomäki perheineen Nepalista
Rukoilemme ja seuraamme tilannettasi päivittäin, Vesa. Mitä muuta voisin sanoa.
VastaaPoistaVesa P:lla on hyvin realistine asenne. Meidän perheessä on sama tilanne. Siksi hämmentää, kun TV7:ssa kerrotaan joukkoparanemisesta: Afrikassa kaikki heittivät pyörätuolinsa ja kainalosauvansa pois ja kävelivät, jossakin sairaalollisen lihavat laihtuivat yhtäkkiä ja lapseton synnytti pikapikaa vauvan. Nämä ihmeparanemiset saavat olon tuntumaan pahalta. Miksei täällä Suomessa? En koskaan missään ole nähnyt mitääm ihmeparanemista. J amiksi se sallitaan toiselle?
VastaaPoistaOlen kovasti positiivisesti rakentunut hengellisesti Vesa Pylvänäisen blogi-kirjoituksista. Lienee niin, että Herra on heikoissa väkevä. M.O.T.
VastaaPoistaVesa ja Anita, lämpimin ajatuksin ja siunaavin rukouksin kuljemme hiljaa rinnallanne. vg ja ystävät Sotkamosta
VastaaPoistaHei Vesa! Olen seurannut blogia säännöllisesti. Tosin nyt oli 8 päivän tauko, kun olin Pärnussa. Mukana edelleen rukouksin ja ajatuksin ollaan. Terveisin Vesa Koivu
VastaaPoistaVaikea meidän ihmisten on omia ja toisten kohtaloita aina ymmärtää ja sen vuoksi on yleensä viisasta vaieta. Ihmisten ja Jumalankin vastaukset tuntuvat olevan monesti erilaisia kuin me itse haluamme, sen olen ainakin omassa elämässäni joutunut kokemaan. Voi olla jopa niinkin, ettemme edes itse tiedä, mikä on meille parasta. Olen kuitenkin rukoillut, että sinä, Vesa, joutuisit kärsimään mahdollisimman vähän tässä elämässä. Ikuisuudessa emme enää kärsi. Laitan tämän nyt tähän Vesa Koivun lyhyen viestin innoittamana. Terveiseni myös Vesa Koivulle. Eli viestien runsaudesta päätellen, sinusta ja kohtalostasi Vesa P välitetään. Ystävällisin terveisin Keijo Varis, Jyväskylä.
VastaaPoistaHei Vesa , olet ollut meidänkin ajatuksissamme. Tänään juuri viimeksi sinusta puhuimme töissä . Voimia paljon koko perheelle .
VastaaPoistaSinua lämmöllä muistaen Annina ja Pia