Edellisissä kirjoituksissani olen huokaillut enemmän tai vähemmän jaksamiseni kanssa. Mutta nyt tilanne vaikuttaa valoisammalta - paljon valoisammalta.
Jo toista viikkoa sitten väsymys, joka oli kuin usva, välillä liki lävitse pääsemätön, alkoi vain kummasti hellittämään. Kun nyt tiistaina kävin tk.ssa hakemassa taas tuon säännöllisen hormonipistokseni, niin eipä tarvinnut enää miettiä lääkärille ajan tilaamista, vaikka siitä oli edellisellä viikolla hoitajan kanssa puhetta.
Itse tykönäni olen pohdiskellut, että mitä todennäköisimmin tämä vain kuuluu taudin-, tai paremminkin sanottuna, saamani hoidonkuvaan. Toivottavasti pahin sen suhteen on nyt ohitettu. Jos olotila pysyy tallaisena, tai vielä petraantuu, niin eihän tässä kohta enää muista syöpää sairastaneensakkaan. Tämän kaltaisen mielenlaadun tehdessä pesäänsä, tuntuu tosi hyvältä, sillä uskoisin, että juuri tämä toivekkuus ja elämisen halu on kullan arvoista itse toipumisen kannalta. Tätä sitä on ainakin minulle toitotettu.
Alkuviikko onkin mennyt taas tiiviisti työn touhussa. Olen tavattoman kiitollinen, siis todella kiitollinen, että voimat ovat palautuneet ja tunnistaa saavansa jotakin ihan aikaseksikin. Olen saanut antaa taas panostani tulevan talvikauden toiminnan suunnitteluun. Olen tavannut ihmisiä suruineen ja iloineen, käynyt keskusteluja enemmän kuin aikoihin.
Usein palaan kuitenkin ajatuksissani menneeseen talveen ja kevääseen. Liioittelematta voin vakuuttaa, että melkoisen syvä nöyryys täyttää mielen. Elämäni tilanne voisi olla paljon, paljon huonompi, kuin miltä se nyt näyttää. Kun julkisuudessa on uutisoitu taas joidenkin tunnettujen henkiöiden yllättävistä sairastumisista, kyllä ne vain nostavat omakohtaiset ensitunnot pintaan. Syvällä ne eivät totisesti ole. Mieltäni on lämmittänyt mm. Tommy Tabermanin avautuminen kokemuksistaan tuon yllättävän sairauden, aivokasvaimen, kanssa. Avoimuus, vaikka kipeäkin on tosi hoitavaa näin samoja tunteita kahlanneelle. Samaistuminen on herkistävän koskettavaa.
Ensi viikolla olisi edessä täällä Jyväskylässä ja Lahdessa kirjatapahtuma, joihin pitäisi mennä kustantajan pyynnöstä esittelemään omaa kirjastani. Ihan mielenkiintoisia kokemuksia varmasti laillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti