perjantai 18. syyskuuta 2009

Näky-päivä

Sairastumiseni ensiviikkoina kirjoittelin tänne blogiini kuinka minulla olikaan vaikeuksia keskittyä syksyllä odottavan seurakunnallisen Näky-päivän suunnitteluun.

Aika rientää ja tekee tehtävänsä. Huomenna kyseinen leirikeskus-päivä seurakunnan johdon kanssa on edessä. Sain juuri tallenneltua ja tulosteltua omat PowerPoint alustukseni. Ja ihan täytyy todeta, että tulevaisuuden ajatukset innostaa ja valtaa kummasti mieleni.

Näinä viikkoina olen kyllä ollut, kuten on tullut täällä todettuakin, tosi väsynyt, mutta paremmalta näyttää. Tiistaina varailin ensi viikolle terveyskeskuksesta aikaa seuraavaan hormoonipistokseen, niin ystävällinen sairaanhoitaja kyseli hoitojeni onnistumisia. Kun kerroin tuntemuksiani, hän ehdotti heti samalla päivälle ajanvarausta lääkärille. Kieltäydyin vielä tarjouksesta, jospa tässä jaksettaisiin. Noh, tiistaina menen piikille, niin täytyy harkita asiaa taas hänen kanssaan uudelleen, mutta jos vireystaso pysyy vielä tallaisena, niin elämä voittaa.

Sairauslomalle vetätytyminen, lyhyellekin, on kaksipiippuinen juttu. Elimistön pitäisi saada levätä, sen ymmrrän, mutta toisaalta tarpeetonta syövän mahdollista yliotetta korvien välissä pitää pystyä eliminoimaan. Työn sopivalla mielekkyydellä ja sen tarpeettomilta kuormituksilta säästyen tulisi onnistua. Sitä tässä nyt harjoittelen. Itse olen arvioinnut, että uupumukseni ei ole "syöpäpeikon" synnyttämää masennusta, vaan hoitojen yhteisvaikutus yhdistettynä työni haasteisiin. Ninpä olen tiedostanut myös sen, että loma saattaisi olla yksinomaan tervetullut katkos elimistön hyvinvoinnin kannalta. Toivottavasti en joudu joskus katumaan tätä sinnittelyäni.

Anitalla on vapaapäivä ja niinpä lähdemme piipahtamaan Jämsässä ikääntyvää äitimuoriani tervehtimässä, sitä ennen apteekin kautta, noutaen tuo ensi viikon pistos valmiiksi.

On muuten ollut hieno omena- ja luumusyksy. Kel onnellisella onkaan myös pari luumupuuta pihassansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti