Karhunkolossa

Muutama perättäinen vapaapäivä sattuikin sopivasti syysloma-viikolle. Olin jo aiemmin varaillut lappeenrantalaiselta ystävältäni Rintaniemen Leolta kyseiselle ajalle mökkiä Sotkamosta. Olemme joskus aiemminkin viettäneet muutamia öitä hänen lomakohteissaan, joko Vuokatin rinteiden juurella tai hieman sivummalla, lähes erämaa-maisemissa, mutta ylellisesti varustetulla mökillä - Karhunkololla.

Muutama vuorokausi keskiviikko-illasta, eiliseen, lauantaihin vierähti nopeasti, kuten lomalla yleensä. Ostin lähtiessä itselleni kävelysauvat ja niitä tuli testailtua nyt sitten erämaassa ja Vuokatin mahtavissa maisemissa. Ihan kädet kipeäksi herkesi, sen verran paljon tuli äkikseltään sauvottua. Sotkamo-Vuokatti on muuten alueena, kuten gallupeissakin todettu, yksi maamme monipuolisimmista loma- ja matkailukohteista. Likimain kaikille löytyy kaikkea. Nyt kävimme pitkästä aikaa myös Katinkullan kylpylässäkin, mutta sielä oli valitettavasti hieman tungosta, kun oli syyslomat päällä.
Uusinpana monumenttina oli ilmestynyt Vuokatin hiihtoputken ja jäähallin viereen loisteliaan näköinen iso Sokos Hotelli Vuokatti.

Olemme aikoinaan asuneet Sotkamossa kolmisen vuotta ja siitä pari vuotta ehdimme asustaa Vuokatissa. Rakensimme samaan aikaan omaa taloamme, kun ihan naapuriin alkoi nousta Katinkullan loma-asunnot. Lauramme kävi syntymässä juuri Sotkamossa ja Marika ja Jarkko ehtivät aloitella sielä koulunsa, ennen kuin muutimme Vaasaan. Oli kiva käydä taas ohimarssilla katsomassa oman käden jälkiä Horsmatiellä. Olipa istuttamani orapihlaja-aita ja yksittäinen hopeakuusikin ehtineet jo täyteen mittaansa parissakymmenessä vuodessa.

Nyt onkin sitten työssä taas edessä yksi syksyn täyteläisimpiä jaksoja.

Huomen aamun aloittaa laboratiokokeet, jotka pitävät muutaman viikon jännityksessä. Marraskuun viides saan kuulla, mikä on sairauteni tila sitten viime helmikuun.