Tulevan kevään aikana antamani lupaukset Uusi elämä voittaa kokouksista realisoituvat ensi sunnuntaista alkaen.
Kuten aiemmin kerroin, niin olen saanut useammalta paikkakunnalta kutsuja saapua pitämään "nimikkoteemallani" tilaisuuksia. Toki väliin jää vielä joitakin viikkoja, ettei kalenterissa ole merkintöjä, mutta varmaan ihan hyvä, että saan sitten aina välillä mittailla jaksamistani.
Sunnuntaiksi olen lupautunut toistamiseen Jämsään, sitten ti.14.2 olen täällä kotiseurakunnassa. Sunnuntaina 18.2 on kaksi kokousta Joutsassa ja keskiviikkona 22.2 tilaisuus vielä Laukaassa. Siinä ovat helmikuun varaukset. Nyt haastan teitä kaikkia jälleen rukoilemaan noiden kokousten puolesta, sen lisäksi, että muistatte terveyttäni. Jostain syystä parin vuorokauden sisällä kaulan, soliskuopan, imusolmukkeet jotka laajentuivat jo syksyllä ovat nyt riehaantuneet ihan kunnolla. Ne ovat laajentuneet melkein toisen mokoman muutaman päivän sisällä. Tarvitsen ihan totista esirukousta, että syövän eteneminen pysähtyisi kokonaan. Sisäinen paloni viedä nuo lupaamani kokoukset lävitse on ihan suunnaton. En suostu perumaan niitä.
Olen kuitenkin aika levollinen, kun olen rukouksissa tullut siihen ymmärrykseen, että riippuvaisuus Jumalan itsensä vaikutuksesta tässä taas lisääntyy, jos ei muuta. Rukoillaan, että sen vaikutus kasvaa kasvamistaan myös edessä olevissa kokoukssa. Haastan sinua yhteisrintamaan.
Olimme muuten viime lauantaina pikkusiskoni Annen viisikymppisillä heidän mökillään Vilppulassa. Taas kerran saimme sisaruksina ja heidän puolisoinaan tavata. Marja ei päässyt Porvoosta saakka mukaan, mutta kävi kuulema seuraavana päivänä juhlimassa siskoaan. Kova oli pakkanen, mutta mökissä oli kivan lämmin tunnelma. Sovimme tapaamisen yhteydessä yhden hienon jutun. Päätimme tässä lähietäisyydellä asuvat lapset käydä sopimuksesta vuoroviikoin huolehtimassa ikääntyvän äitimuorimme jaksamisesta Jämsässä. Monta kun on sisarusta, niin eipä se kovin suurta "lisävaivaa" tuo, mutta näin voimme kivasti jakaa tuota siunattua vastuuta omasta äidistämme.
VESA PYLVÄNÄISEN PÄIVÄKIRJA Tämä blogi syntyi 10.2.-09 saamani syöpätiedon jälkeen. Pyrin kuvaamaan aviomesti matkaani ärhäkkään eturauhassyöpäni kanssa. Hoitojen ja muuttuvien tuntemusten väliin mahtuu paljon muutakin arkista ja vähemmän arkista pohdintaa. Voit seurata tilaisuuksiani myös Facebookissa nimellä Uusi elämä voittaa. Kuva Minni Heinilä
Haaste vastaanotettu.
VastaaPoistaYhteistyössä rukouksin mukana
VastaaPoistablogiystävä & co.
MUKANA,ja olen usein muistanut äitiäsikin,hänestähän oli syntymäpäivä haastattelu Ristinvoitossa muutama vuosi sitten.Jumalan hyvyys ja hänen Rakkautensa sinua ja perhettäsi ympäröiköön.
VastaaPoistaKädet kyynärpäitä myöten ristissä.
VastaaPoistaJust rukoilin puolestasi. Jumala voi !
VastaaPoistaLupaan muistaa sinua ja perhettäsi päivittäin.
VastaaPoistaMuistan - ja olen muistanut - rukouksin sinua. Itselläni menossa samantapainen "riippuvuus Jumalasta" erään toisen sairauden vuoksi ja uskon Jumalan antavan täyden terveyden (tästä Hän on puhunutkin jo minulle). Blogisi tunnelmat sopivat usein myös omaan tilanteeseeni. Itse olen monella tapaa nähnyt sairastumiseni alkushokin jälkeen myös siunauksena - se on avartanut kuvaani hyvästä ja uskollisesta Jumalasta ja toisaalta sairastamisen problematiikasta. Silti, uskon, että Jumalan tahto on siunata meitä myös terveydellä! Seuraan innolla blogiasi ja Jumalan tekoja sinussa ja kauttasi.
VastaaPoistaHengessä mukana ,siunausta sinulle ja perheellesi !Saakoon Jumalalle tulla kunnia ja ylistys !!!
VastaaPoista??
VastaaPoista