Uusi elämä voittaa!

Sain viikolla luvatut kutsut jatkotutkimuksiin.

1.4 aloitetaan normaaleilla laboratiokokeilla. Maanantai 4.4. on vuorossa Radiologian tutkimus- ja tietokonekuvaus. Jo kertaalleen suoritettu luustokartta odottaa 12.4 ja seuraavaana päivänä onkin sitten lääkärin vastaanottoaika.
Ihan hyvä, että pääsee näin nopeasti päivittämään tilanteen. Vähän tämä alkukuukausi rikkoutuu näiden tutkimusten myötä ja kuukauden lopustahan ei sitten tiedä, jos vaikka hoidot alkaisivatkin heti. Toki hieman on se tuntuma, että välitöntä kiirettä siihen ei olisi. Aiemmin valittelemani lonkkakipukin osoittautui ilmeisesti "urheiluvammaksi" kun ei ole enää vaivannut ja siihen aikoihin tuli hiihdeltyä ihan päivittäin.

Olen rohkaissut mieleni, tai lopullisesti rohkaistuin viime sunnuntain kokouksesta Vapaaseurakunnassa ja olen toteuttamassa vuosien mittaista haavettani. Kutsumukseni on aina ollut uskon sisältöinen evankeliumin julistaminen. Nyt ei taida enää muuta olla jäljellä, tai tietty olisi, mutta mikään muu ei enää saa minussa vastakaikua. Vastaavasti henkeni hyppii aivan taivaissa, kun voin heittäytyä Jumalan todellisuuksiin.

Sunnuntain jälkeisenä yönä minulle tuli ajatus kaivaa naftaliinista edesmenneen Jumalan miehen Niilo Ylivainion kokousteema Uusi elämä voittaa. Pohdin sen soveliaisuutta ja olisko se yksinomaan joku markkinakikka, mutta uskalsin esittää ideani pastorikollegoille ja he tietty vain innostivat minua - kuten aina. Tuo Uusi elämä voittaa on ihan mielettömän hyvä teema, ainakin minulle tässä elämän vaiheessa. Ei niin, että pakottaisin itseni paranemaan uuteen elämään, vaan Jeesuksen vaikuttama elämä tässä aikakaudessa ja myöhemmin ikuisesti on vaan voimissaan. Hänen lahjoittaman elämän voimassa pystyn elämään just niin pitkään kuin Hänen tahtonsa on, jopa vapaana ja sairauden voimien yläpuolella.

Niinpä olemmekin sit sopineet, että su. 10.4 pidän ensimmäisen saarnani tuolla kyseisellä teemalla. Siitä reilun viikon kuluttua jatkan tiistaina 19.4 samalla teemalla. Ette arvaa kuinka suurella mielenkiinnolla odotankaan taas yhden, ehkä kaikkein merkittävimmän lehden kääntymista, uuden ajan alkua omassa kutsumustyössäni. Tätä olen odottanut - ihan oikeasti - vuodesta 1974 alkaen. Vähän pelottaa, mutta samalla riemastuttaa, kun tunnen värinän siitä kuinka valtaisa ja voimallinen minun Herrani on. Taivas on kaiken kattona.
Seuratkaapa ilmoittelua ja laittakaapa kalentereihinne ja kutsukaa kaikki tutut ja tuntemattomat rukousrintamaan. Koko elämäni palo on saada nähdä vielä tässä maassa Jumalan kirkkauden läsnäolo kaikessa väkevyydessään. Olethan samassa rintamassa?

Muuten, se viime su. puheeni on ladattavissa Mp3 muodossa Saarna.net sivustolta nimelläni. Vapaakirkon veljet olleet aktiiveja toimissaan. Se löyttyy siis os. http://www.saarna.net/puhuja.php?id=Pylvanainen_Vesa