Kaiken tämän elämän vuoristoradan ponnistelujen ja tipahtelemisten keskellä olen tullut luvanneeksi ihan vakavalla mielellä lähteä mukaan syksyn tuleviin kunnallisvaaleihin Kristillisdemokraattien ehdokkaana.
Saatan aiheuttaa tällä ratkaisullani joillekin ystävilleni tarpeetonta tuskaa ja harmaita hiuksia. Ymmärrän, että monen mieleen nousee kysymys, kuinka pastorina lähden tallaiseen "maalliseen" haasteeseen? Mutta voinen hiukan rauhoitella, että eipä minussa juurikaan mikään tule muuttumaan - ihmisenä.
Minua ei tarvinnut kenenkään käydä houkuttelemaan listoilleen. Tapasin alkukeväästä erään lounasvierailun yhteydessä sattumalta Jyväskylän KD:n puheenjohtajan Marika Visakorven ja ihan itse kysäisin, löytyykö teidän listalta tilaa yhdelle innokkaalle ehdokkaale? Olen oikeastaan aina seurannut keskivertotiiviisti yhteiskunnallisia asioita ihan paikallisesta päätöksenteosta alkaen. Siksi koin aika luontevana tallaisen vaihtoehdon, kun tiesin jääväni toukokuussa seurakuntatyöstä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toimiessani seurakunnan palkattuna pastorina olin toimessani tasapuolisesti kaikkien paimen ja sen lisäksi nautin palkaa jonka maksajana oli yhdistys jonka tulot muodostuivat pääosin seurakuntalaisten vapaaehtoisista lahjoituksista. Oli mahdotonta ajatella, että ns. "virassa" olevana työntekijänä olisi voinut osallistua vähäisessäkään määrin puoluepolitiikkaan joka olisi voinut sotia jonkun toisen seurakuntalaisen henkilökohtaisia näkemyksiä vastaan.
Tilanteen muuttuessa koen olevani tältä osin vapaa edustamaan myös puoluepoliittisesti niitä arvoja ja sitä maailmankatsomusta minkä itse koen oikeaksi. Olen kuullut - siinä kuin muutkin kristityt - vetoomuksia sen puolesta, että meidän tulisi "näyttää värimme" myöskin yhteiskunnallisissa asioissa. Viimeaikaiset vaalit kaikkine ilmiöineen ovat saaneet minut voimaan henkisesti pahoin. Raamatusta nouseva ihmiskäsitys ja arvomaailma ovat olleet hälyttävällä tavalla alennusmyynnissä kansamme keskellä. Koin suorastaan velvollisuudekseni asettaa itseni, omat kykyni ja taitoni palvelemaan, sekä edustamaan meitä kristillisen vakaumuksen mukaan ajattelevia jyväskyläläisiä, mitä se sitten käytännössä tulleekaan pitämään sisällään.
En osaa sanoa millaiseen vaalityöhön tulee osallistuttua. Pahaa pelkään, että se jää meikäläiseltä aika vähiin. Laitoin merkille, että ainakin lokakuun vaaliviikonlopulle olen lupautunut pitämään paikalliseen Vapaaseurakuntaan Pyhän Hengen viikonloppua, joka sisältää muutaman tilaisuuden lauantain ja sunnuntain aikana. Siinäpähän saarnaan kun muut äänestelevät.
Mutta koko tarmolla ollaan mukana myös tässä projektissa. Jo viime visiitillä sädesairaalassa syntyi meheviä keskusteluja huonetovereiden ja hoitohenkilöstön kanssa perus-, sekä erityissairaanhoitoon liittyen ja edessä olevaan Keskussairaalan uudisrakentamiseen näin pitkäaikaispotilaan näkökulmasta. Olen pohdiskellut sairaudestani käsin aika paljon meidän ihmisten eri arvoisuutta ja se on antanut minulle myös kimmoketta ehdokkuuteeni nähden. Siis, millaisella mitalla mitataan erilaisessa elämän tilanteessa olevan ihmisen mielipiteen arvo? Onko ihan oikeasti neljättä vuotta kuolettavan taudin kanssa kamppailevalla eläkeläisellä saman arvoinen mielipide kuin parhaissa sielun ja ruumiinvoimissa menestyksen keskellä elävällä kaverilla?
Noh, tässä ajatuksia tältä saralta. Mutta sunnuntaina alkaisi neljän kokouksen putki Jämsän Helluntaiseurakunnassa, joten keskitynpä nyt sitten sinne.
Ihan sama mitä puuhailee, kunhan puuhailee. Armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta, ettei kukaan kerskaisi. Vaimokin pääsee helpommalla. Mieluummin positiivisesti eteenpäin kuin negatiivisesti taaksepäin.
VastaaPoistaMiten niin politiikka ei sopisi myös uskiksille. Heillehän sen pitäisi juuri sopiakin, sillä monet uskikset ovat niin ulkona tästä maailmantilanteesta, ettei ikinä uskoisi.
Koska meille on annettu tämä yski elämä niin pitää sitä uskaltaa elääkin eikä olla läpi elämän kuin mikäkin pylväspyhimys. Mielestäni liiallinen hengellinen juoppous on vaaralllinen tila ja myös silloin voi kompastua kuoppaan - siinä missä uskomatonkin.
Ihan hyvä, että lähdet julkisten asioiden hoitoon, jos niin koet.
VastaaPoistaTuosta viime vaalien pahoinvoinnista...Tekisi mieli kysyä, että jos jätetään Haaviston seksuaalinen suuntautuminen sivuun, löytyykö hänestä teidän mielestä mitään hyvää, onko hän kenties ajanut vääriä arvoja rauhanneuvottelijana tai muuta vastaavaa...vai eikö Haavistossa ole muuta kuin seksuaalisuutensa?
Siunausta ja voimia ehdokkuuteen! Juuri tähän tarvitaan sitä viisautta ja sydäntä, joka sinulta löytyy. =)
VastaaPoistaEn tykkää!
VastaaPoistaälkää vaan alkako politiikasta jauhamaan,täälläkin,,,please.
VastaaPoistaAnna Vesa palaa,kyllä uskovienkin pitää olla mukana,kukas siellä vie oikeita arvoja eteenpäin jos me pannaan päät pensaaseen.Minusta meidän plokiystäviesi pitäisi olla iloisia,että jaksat paneutua tuohonkin asiaan.Olen niin iloinnut kun löytyi syy siihen jalkasärkyyn,ja sait avun,teitä muistaen ja koko perhekuntaasi siunaten.
VastaaPoistaHieno juttu! Siunausta uudelle työsaralle!
VastaaPoistaMahtavaa!! Siunausta ja tsemppiä myös näihin tehtäviin. Aina kohti uutta - hyvä asenne!!
VastaaPoistaElisa Tampereelta.
Hyvä, hyvä Vesa!! Hienoa, jos meidän asiota hoitaa kunnon miehet! Ja puhu politiikkaa vaan täälläkin, saat kai omassa blogissasi puhua mitä vain! Hienoa, että jaksat olla noin rohkea mies!
VastaaPoistaSamaa mieltä, saat kirjoittaa tietenkin tänne, mitä haluat ja on sun ihan oma asias, että rupeet ehdokkaaks. Iloista kesän jatkoa !
VastaaPoistaMukava kuulla, että olet lähdössä ehdokkaaksi. Jyväskylän kaupungilla tarvitaan kaikissa puolueissa ajattelevia ja tuntevia ehdokkaita ja valtuutettuja. Ajat ovat kovat ja paljon on vielä tehtävää monenlaisissa asioissa. Pitkäaikaissairaiden sekä eläkeläisten asema on yksi niistä tärkeistä. Sinulla on varmasti moniin asioihin rakentavia, rohkeita ehdotuksia - olethan itse kokenut niin paljon ja monenlaisia asioita, varsinkin viime vuosien aikana.
VastaaPoistaTerveisin Leena Ruotonen
Moi! Tämä kunnallisvaaliehdokkuuteni näyttääkin herättäneen ihan kunnon vuorovaikutteisuuden tänne blogiini. Kiitos vaan kaikille asiallisille kommentoijille. Kunnioitan kaikkia mielipiteitä - puolesta ja vastaan. Mutta olen toki poistanut joitakin mielestäni asiattomia anonyymimielipiteitä.
VastaaPoistaEn toki ole voinut välttyä huvittuneisuudeltakaan, kun jotkut luulevat tuntevansa minut paremmin kuin minä itse. Onhan tämä toki lapsellista avoimuutta kun ylipäätään annan tallaisille mielipiteille tilaa. Mutta omat motiivini ja päätöksentekokypsyyteni kestää kriittisemmätkin "heitot". Äänestyskopilla tavataan.
Vesa
Politiikkaan meno kertonee voimakkaasta vaikuttamisen ja vallan halusta. Miksi nuo hengelliset puhujamatkat riitä vaikuttamisforumeiksi?
VastaaPoista