tiistai 22. toukokuuta 2012

TV7 - Helluntaijuhla

Ensi sunnuntaina on meille helluntailaisille yksi vuoden merkittävimpiä juhlapäiviä. Vaikka emmehän me Helluntaita sen ihmeemmin juhlista, vaikka päivää vietetään Pyhän Hengen vuodatusta muistellen. Ja juuri tuosta Pyhän Hengen voiman kokemisesta ja sen merkityksellisyyden korostamisesta meidät herätysliikkeenä ympäri maailman tunnetaan.

Tämä vuosi on meille Suomen helluntailaisille vielä erityinen juhlavuosi, koska tänä vuonna tulee kuluneeksi täydet sata vuotta siitä kun kielilläpuhujat saavuttivat oppinsa kanssa myös tämän pohjolan perukan.

Seurakuntamme tv-tiimi taltioi vuosi sitten temppelillä pidetyn kokouksen, jossa saarnasin. Puheeni teema oli: "suljettujen ovien siunaus". Käsittelin siinä juuri ensimmäisen helluntain tapahtumia apostolin tekojen mukaan. TV7 on päättänyt lähettää tunnin koosteen tuosta tilaisuudesta tulevana helluntaina, eli ensi sunnuntaina klo.10.00. Eli asettukaahan kanavalle. Minua vain itseäni on harmittanut nämä esteettiset tekijät, kun sain samaan aikaan juuri sytostaattihoitoja. Miehellä ei ole hiuksia päässä, posket puolta pyöreämmät kuin nyt ja hiki valui ihan kiusaattumiseen asti - lämmintäkin kun oli. Mutta en kuitenkaan pyytänyt vetämään ohjelmaa näistä ulkoisista syistä pois. Muistan kuinka annoin "palaa" täysillä tuossa tilaisuudessa, siksi paljon olin itsekin innostunut sanomastani.

Olimme viime sunnuntaina Saarijärvellä ja hyvähän se taasen tilaisuutena olikin. Seurakuntavierailut niihin seurakuntiin joita on joskus tullut palveltua ovat erityisen tunteikkaita. Ennen ja jälkeen tilaisuuden tuli halailtua kymmenet vuosikymmenen takaiset tutut. Toivon, että tilaisuus olisi innostunut ja herättänyt rukousaaltoa entisestään myös tuossa rakkaassa seurakunnassa.

Tänään piipahdinkin sitten torilla lörtsykahvilla armeija-aikaisen kaverini toivakkalalaisen Heinosen Maran kanssa. Olemme pitäneet suhteellisen epäsäännöllisesti yhteyttä, nyt viime vuosina toki tapailleet juuri torin kahviteltassa muutamia kertoja kesässä. Kaunis, mutta tuulinen sää hieman piti varuillaan, kun minua vaivannut muutaman kymmenyksen lämpö ei ole vain antibiooteista huolimatta jättänyt rauhaan, vaan on kiusannut kohta kaksi viikkoa.

Toivottavasti ei tauti tästä ainakaan pahene, kun lauantaina pitäisi suunnata kohti Oulua, jossa saan olla mukana mielenkiintoisessa helluntaijuhlassa. Vahva on usko ja luja luottamus, että Jumala tulee yllättämään meidät ja oululaiset.

4 kommenttia:

  1. Siunattua Oulun matkaa, Vesa!
    Monetkaan saarnat eivät jää mieleen, mutta juuri suljettujen ovien siunauksen muistan kuin eilisen päivän. Siinä oli jotain erityistä =) Kiitos Herralle Helluntaista!

    VastaaPoista
  2. Varjelusta matkalle...T,Mara.

    VastaaPoista
  3. Mitä siellä Oulussa tapahtui?

    VastaaPoista