Tapahtumat takana

Menneen viikon aikana on taasen tapahtunut paljon. Sisäisesti olen ollut melkoisessa myllerryksessä monien tekijöiden summana. Yhtenä, ei vähäisempänä olen tunnistanut kuinka mielialaani vaikutti melkoisen paljon muutama viikko sitten saamani tieto positiivisista tuloksista. Vaikutus oli tietty myönteinen avaten jo suljetun elämän lehden uudelleen auki. Mutta samalla se käynnisti ainakin tänne asti jatkuneen prosessin elämän uudelleen käynnistämisestä monine vielä ratkaisemattomine kysymysmerkkeineen. Ihan vieras, tunnistamaton ja täysin arvaamaton vaihe, mitä ihminen joutuukaan käymään lävitse kun elämän vihreä valo alkaakin muutaman vuoden vaitiolon jälkeen taas himmeästi vilkkumaan. Pieni toivonkipinä ei vielä jaksa pitää elämää yllä, mutta se kykenee käynnistämään kuitenkin mellakan psyykkeessä niin, että tunteiden laineissa on pidättelemistä.

Sunnuntaina olin Jämsässä, entisessä kotiseurakunnassani, Uusi elämä voittaa merkeissä ja kivasti oli väkeä koolla, sekä monet halusivat tulla siunatuksi esirukouspalvelussa. Todella rohkaiseva käynti.

Tiistaina ja eilen keskiviikkona kokoustelimme sitten samalla teemalla pastori Seppo Jokisen kanssa täällä Jyväskylässä. Tiistaina temppelillä oli väkeä ennätysmäärä aiempiin Uusi elämä voittaa -tilaisuuksiin nähden, vaikka näin joulunkiireissä olemmekin. Palokan Toivonkulma oli eilen illalla liki viimeistä sijaa myöden täynnä. Kummassakin illassa oli tosi vaikuttavaa kun saimme siunata kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä heidän eri tarpeissaan. Sepon rauhallinen ja isällinen esiintyminen on ihan yhtä vakuuttavaa, kuin hänen terapeuttivuosinaankin. Nyt hän on omien sanojensa mukaan vain jättänyt taakseen "rutikuivan karismaatikon" ja tuo esiin puheissaan ja rukouksissaan Pyhän Hengen kaikkivoipaisuutta. Kyllä oli lämmin ja rohkaiseva parin kokouksen sessio. Meille jäi toive elämään, että voisimme vielä jossain vaiheessa päästä kokemaan uudelleenkin yhdessä palvelemisen yhteyttä. Kovin me samanlaisilla suksilla nyt hiihtelemme, Jumalan armosta.

Nyt pitää lähteä hakemaan terveyskeskuksesta kolmen kuukauden hormoonipistosannosta. Ainut hoito joka on jäljellä ja ollutkin rutiini ihan taudin alusta asti.

Ensi viikko onkin sitten jo jouluviikko. Joulu se taitaa tulla tänäkin vuonna, vesisateesta ja muista vastuksista huolimatta.