Pieni ihminen

Menneet päivät ovat todistelleet ihmisen pienuutta suuren luomakunnan edessä.
Lähes jokaisella meillä on joku tuttu tai tuttavaperhe, joka on jäänyt tavalla tai toisella tulivuoren tuhkapilven aiheuttaman lentokaaoksen uhriksi.

Netistä on saanut lukea mitä ihmeellisimpiä matkaseikkailuja ja niitä varmaan riittääkin vaikka pilvestä pääsisimmekin eroon.

Jarkko on seikkaillut edelleenkin omaa seikkailuaan Englannissa. Ei todellakaan tunnu paluu oleva helppoa. Hän palasi sunnuntaina takaisin koululle Malverniin. Junalla matkaa kertyi neljän tunnin verran. Sen jälkeen tämä on ollutkin yhtä odottelua ja paluumatkan suunittelua puolin ja toisin. Kuinka lie suuri on puhelinlaskummekaan Jarkon kanssa? Välillä on yritetty järjestää lentoa Tanskaan tai Ruotsiin. Jarkko hommasi jo viikonlopulla junalipun Lontoosta Amsterdamiin, mutta tiedot eteenpäin pääsemisestä oli siksi sekavat, että hän päätti jäädä odottelemaan eri vaihtoehtoja vielä tukikohtaansa.
Meillä on ollut kutkuttelevana ajatuksena, että taidan käyttää tulevan lomaviikkoni alkupäivät kun lähden kaverini Hakasen Jukan kanssa pistäytymään Amsterdamissa. Eihän se olisi kuin parin vuorokauden edestakainen keikka. Jukan kanssa aikoinaan istuttiin eräskin vuorokausi tienpäällä.

Nyt viimeisinpänä vaihtoehtona on tullut Lontoon Merimieskirkon mahdollistamat bussikuljetukset Lontoon ja Tukholman välillä. Jos huomiselle uudelleen buukattu lentolippu ei vieläkään onnistu, niin toivotaan, että bussikyyti todellakin järjestyy. Hankaluutena on ollut vielä tuo neljän tunnin etäisyys sisämaahan, joka ei mahdollista kovin monta edestakaista reissua.

Ei se ilmeisesti kovin paljon yksittäistä ihmistä lohduta, vaikka tietääkin, että kohtalontovereita maailmalla on kymmeniä tuhansia. Ihan olen ajatellut näinä päivinä mikä onkaan pakolaisen tahi sotarintamalle joutuvan ihmisen osa? Nyt sentään lähes kaikki seikkailijat ovat keskellä sivilisaatiota, mutta silloin kun elämän olosuhteet ovat jotain ihan muuta, niin kyllä taistelu elämänhallinnasta on totisen kovaa.

Yhdessä yössä teknistynyt ihminen pudotettiin kuitenkin aikalailla alkuperäiseen olotilaansa. Tai vielähän meillä on paljon purettavia rakenteita, mutta kummasti kalentereita ja tehtyjä kiireitä on sielä ja täällä priorisoitu.