Tällä hetkellä tämä päiväkirja etenee verkkaisessa viikkorytmissä. Ei niin merkittävää kuulu päivittäiseen tapahtumakenttään ja sen mukaan tulee sitten tätäkin päivitettyä.
Toki uusin sädehoito alkoi keskiviikkona. Joten tänään kävin kolmannen kerran sitä saamassa. Siis nyt on vuorossa oikea olkapää johon syöpä on päässyt metastasoitumaan. Tällä erää tuo hoitotoimenpide, tai varsinaisesti asento jossa pidän normaalisti käsiäni rinnanpäällä selälläni maatessa alkaa jo muutaman minuutin jälkeen aiheuttamaan kipua kyseisessä olkavarressa. Kun sädetys kohdistuksineen kestää kuitenkin kymmenisen minuuttia, niin loppuvaiheessa käsi alkaa olla rannetta myöden melko kolkossa pakotuksessa. Onneksi tässä on vuosien aikana joutunut erilaissa kuvauksissa ja koneissa ollen harjoituttamaan "mielensä tyhjentämistä" ja kun kaiken psyykkaamisen laittaa peliin, niin kyllähän aikuinen mies aika paljon ja pitkäänkin kipua sietää.
Muutoin viikko on edennyt hissukseen. Henkisesti olen päässyt taas hiljentymään seuraavaan Uusi Elämä voittaa tilaisuuteen, joka on ensi torstaina Laukaan Helluntaiseurakunnassa. Loppukuulle onkin sitten vielä Elimäki ja täällä paikallinen Vapaakirkko vuorossa, joten kiva on ollut hieman vetää henkeäkin.
Uusi hormonilääkitys joka aloitettiin muutama viikko sitten on ilmeisesti ihan hyvä, sillä jostain syystä päivittäiseen arkeen on ihan selvästi alkanut taas palautumaan entisenlaista virtaa. Muutaman kerran vuorokaudessa käy lävitse ihan käsittämättömän voimakkaan hikipuuskan. Vaikka yli kolme vuotta sitten aloitettu pistoshormonihoito antoi myös hikipuuskia, niin ne oli vielä pieniä aaltoja tähän verraten. Yöllä herätessä saa miettiä olenko suihkussa vai uima-altaassa, kun kaikki vaateet lakanoita myöden ovat märkiä. Mutta jospa se antaisi viitteitä myös lääkkeen hoitavasta tehosta.
VESA PYLVÄNÄISEN PÄIVÄKIRJA Tämä blogi syntyi 10.2.-09 saamani syöpätiedon jälkeen. Pyrin kuvaamaan aviomesti matkaani ärhäkkään eturauhassyöpäni kanssa. Hoitojen ja muuttuvien tuntemusten väliin mahtuu paljon muutakin arkista ja vähemmän arkista pohdintaa. Voit seurata tilaisuuksiani myös Facebookissa nimellä Uusi elämä voittaa. Kuva Minni Heinilä
Puolisoni sairauden eräs vaihe oli sellainen, että pahimmillaan kolmesti yössä vaihdettiin kaikki vaatteet ja petivaatteitakin, ellei alla olisi ollut ylimääräistä.
VastaaPoistaSuoraan pesukoneeseen kuin märkiä luutuja.
Nämä ovat kovia aikoja perheelle.
Rukousrintamassa mukana
VastaaPoistablogiystävä & co.
Voimia ja siunausta syksyyn!
Jumalan sotaurho sinä olet! Taistelu on rankka, silti voitto on varma ja onneksi osaat uida, niin vedessä kuin Pyhässä Hengessä!
VastaaPoistaTaistossa mukana Rääkkylän pieni jengi, ei silti vähäisin.
Terveisin Krisse
Miksei Jumala paranna Vesaa? Nyt olisi mahtava tilaisuus tehdä ihmetyö ja vahvistaa monen uskoa..
VastaaPoistaT. epäilijä
Raamattu kyllä sanoo, että ihmeet seuraa niitä jotka uskovat.
VastaaPoistaei toisinpäin. ja totuus taitaa olla se, että vaikka parantaisikin, parin viikon päästä moni ei enää muista koko asiaa, ja uudet vaatimukset olisiva jo ajakohtaisia Jumalan suuntaan.
Kukaan ei voi nähdä ihmisen pään sisälle, ei kodin seinien sisälle. Kukaan ei tiedä menneisyyttä.(sitä niittää mitä kylvää... sekin on armoa...vaikka vaikea käsittää)
VastaaPoistaUlkopuolinen ihminen ei tiedä, usein ei edes lähiystävä, onko lähimmäinen soturi vai täynnä Pyhää Henkeä vai mitä lajia. Jumala yksin. Ylisanat JUmalan soturista ovat siis turhia. Sairauden soturi ok.
Rukoilla kannattaa ja pitää, jotenkin uskon, että tässäkin tapauksessa lopputulos voi olla ihan hyvä. Jos ei sitä, niin ainakin pitää toivoa, että usko säilyy kovissa koettelemuksissa.
Vaalit mielessä, siis vielä rulettaa. Umpisairas ei jaksa sellaisia edes ajatella.
Ja vielä: Uskoa ei voi tiristää. Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle hänen jäsentensä terveyden.
Mikään ei ole sen arvokkaampaa kuin terve kristillisyys!
Poistavoi miten se onkaan tervehdyttävää.
"Meri pauhaa, myrsky raivoaa, ylle sen mä kanssas nousta saan. Olet Herra yllä tulvien, tiedän nyt sen, oon hiljaa vaan..."
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=wEl--aASq_Q
Halusin kuulla tämän ihanan, lohduttavan laulun ja samalla tuli mieleeni, että mitä Vesa Pylvänäiselle kuuluu. En tunne sinua, mutta ollessani töissä syöpäosastolla, löysin internetin kautta kirjasi, blogisi sekä saarna.netistä saarnasi, joita oli ilo kuunnella.
Siunatkoon Herramme Jeesus Kristus sinuakin tämän laulun sanoilla. Vaikka meri pauhaa ja myrsky raivoaa nyt elämässäsi, kaikki on Herran kädessä! Saat levätä siinä tietoisuudessa!
Syöpään sairastuneen ihmisen elämä on ikään kuin pysähdyksissä. On mietinnän paikka, niinkuin aina sairauden kohdatessa. Sinä et uskovana ihmisenä ole turhaan näiden ihmisten keskellä! Johdattakoon Herra sinua siellä ja antakoon sinun kautta toivon sanoja Jeesuksesta Kristuksesta, jonka kautta meillä on pääsy iankaikkiseen elämään.
Siunausta kovasti sinulle!
Hei Vesa. Olemme seurakunnassamme rukoilleet sinun puolesta ja rukoilemme edelleen. On ollut rohkaisevia ja ajatuksia herättäviä tekstejä täällä Blogissa.Voisitko rukoilla pääkaupunkiseudulla olevan uskovan perheenisän puolesta, jolla on erittäin agressiivinen syöpä eivätkä lääkärit ole antaneet toivoa vaan ovat arvioneet hänellä olevan maksimissaan kuukauden elinaikaa eli marraskuun alkuun. Jumalan käsissä on kuitenkin ihmisen elämä ja luin eilen raamatusta (Joh. 11) kuinka Jeesus herätti neljättä päivää kuolleena olleen Lasaruksen elämään. Jumalalle on kaikki mahdollista, mutta tapahtukoon Hänen tahtonsa. Terveisin Nuorisopastori Markus Rantanen täältä Nummelasta
VastaaPoistaKiitos Markus tästä viestistä. Tallaiset sokkiviestit äkillisestä sairastumisesta mykistävät hiljaiseksi. On tärkeää, että te ystävät seisotte nyt hänen ja hänen perheensä rinnalla, vaikka sanoittakin. Muistan rukoilla iankkaista Jumalaamme, hänellä on meidän itsekunkin elämmme kädessään. Vetoamme, että hän ilmestyisi voimassaan tuon perheen kohdalla. Siunausta...vesa
PoistaHei Vesa. Pyysinkin rukousta aiemmin syöpään sairastuneen Keijon puolesta. Ilmoitan, että Keijo kuoli tämän viikon torstaina 18.10. Herra vastasi tällä kertaa ottamalla Keijon kotiin.
VastaaPoistaLohdutuksena on että Hän on Kristuksen helmassa, jossa ei enää ole kuolemaa, surua eikä sairautta (Ilm. 21:4) Rukoillaan vaimolle, lapsille (lapset jo täysi-ikäisiä) ja muille lähiomaisille lohdutusta ja jälleennäkemisen toivoa, joka on luvattu kaikille Kristukseen uskoville/turvaaville. Keijon nopeasta ja yllättävästä sairastumisesta ja kuolemasta johtuen suru on todella suuri.
Keijon sydämellä oli kutsua ihmisiä Kristuksen yhteyteen ja sitä kutsumusta hän ahkerasti toimitti, mutta nyt matkamies on voittajana perillä.
Kiitos sinulle Vesa, että olit rukouksin hengessä mukana. Jos voit edelleenkin muistaa omaisia..Ja hienoa kun pidät Uusi Elämä Voittaa tilaisuuksia, haluaisin joskus tulla mukaan.Siunausta kaikkeen..
T:Nuorisopastori Markus Rantanen Nummelasta
Edelliseen viitaten. Pyysin siis Keijon puolesta rukousta tällä samalla palstalla 15.10.2012.
VastaaPoistaT:Nuorisopastori Markus Rantanen Nummelasta
Kiitos Markus tästä tiedosta. Muistimme Keijoa joka päivä rukouksin. Me joudumme kaikissa tilanteissa ja meidän kaikkien kohdalla ottamaan nöyrästi vastaan sen mitä Jumala tahdossaan kulloinkin päättää. Muistamme läheisiä siunaten tässä rankassa elämän vaiheessa. Vesa
Poista