Neljän sunnuntain kokousputki Jämsässä alkaa kääntyä lopuilleen. Kolmen tilaisuuden jälkeen tunnelmat ovat aivan mahtavat.
Sisäinen "ennakkoaavistus" tai tunne näyttää pitäneen taas kerran melko tarkkaan paikkansa. Kokemukseni oli nimittäin aiemmin keväällä, että minua on vastassa tiukka ja kaikinpuolin kova vääntö tämän sairauteni kanssa. Niinhän siinä sitten kävi, että liki pari kuukautta jouduin taistelemaan kuumeen ja muiden kipujen kanssa, kunnes juhannusviikolla tapahtui tuo käänne parenpaan. Tuohon ennakkokokemukseen liittyi myös aavistus astua uuteen hengelliseen vaiheeseen. Vaikeiden päivien aikana sanoin useamman kerran Anitalle, että odotetaan vain kärsivällisesti, sillä Jumalalla on meille asiaa. Hän täyttää meitä näiden ahdistusten keskellä.
Jämsän tilaisuuksien alkaessa tiesin näin ollen uskossa odottaa Jumalan aiempaa konkreettisempaa ilmestymistä. Olen saanut puhua levollisella ja horjumattomalla auktoriteetilla siitä elämästä, voimasta ja voitelusta, jonka omistamme Hänen valtakunnassaan. Eilisen tilaisuuden jälkeen tulikin sitten todistuksia siitä, mitä Jumala on tehnyt näiden muutaman kokouksen aikana. Muutama yksittäinen ihminen on saanut ottaa vastaan Pyhän Hengen kasteen ensimmäistä kertaa elämässään. Minua myös ilahdutti kuulla, että useampi ihminen oli kokenut parantumisen. Joukossa oli joku todella mielenkiintoinen ja tosi rohkaiseva kertomus, kuinka ihmeellisellä tavalla Jumala puuttuukaan yksittäisen ihmisen arkiseen elämään.
Ette voi arvata kuinka minulla on "nahoissani" pysymistä kun odottelen vielä viimeistä, ensi sunnuntain, tilaisuutta. Uskon, että todistuksia Jumalan ihmeistä tulee vielä kuluvan viikon aikana lisää. Nyt olen saanut astua sisälle siihen Jumalan valtakunnan todellisuuteen, jota olen sydän ja sielu "verellä" itkenyt, odottanut ja rukoillut kaikki nämä elämäni vuosikymmenet. Oma sairaus kärsimyksineen tuntuu mitättömän pieneltä hinnalta - jos Jumala hintaa vaatisi - tämän etuoikeuden rinnalla kun saa olla palvelemassa ja tuomassa apua kärsville ihmisille. Tämä on todellista elämää, yltäkylläistä elämää! Onneksi tämä kaikki on armoa, suuren suurta armoa. Mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan tullessaan - siitäkin toki on olemassa sisäinen kutina.
Tarkoitus olisi mennä perjantaina tankkaamaan Seinäjoelle Keskellä elämää tapahtumaan, jossa tänä vuona vierailee mm. saksalainen evankelista ja rukouksen nainen Suzette Hattingh, sekä Marko Selkomaa.
VESA PYLVÄNÄISEN PÄIVÄKIRJA Tämä blogi syntyi 10.2.-09 saamani syöpätiedon jälkeen. Pyrin kuvaamaan aviomesti matkaani ärhäkkään eturauhassyöpäni kanssa. Hoitojen ja muuttuvien tuntemusten väliin mahtuu paljon muutakin arkista ja vähemmän arkista pohdintaa. Voit seurata tilaisuuksiani myös Facebookissa nimellä Uusi elämä voittaa. Kuva Minni Heinilä
Kiitos Jumalalle kaikesta,kivustakin.Hän on voimallinen ja ihmeellinen.Sinua ja perhettäsi siunaten edelleen..
VastaaPoistawow. mahtavaa, KIITOS JUMALALLE!!! -eija
VastaaPoistaAamen. Mahtavaa kuultavaa mitä Herra tekee hallelujaa. Siunausta elämäänne.Terv.Kaarina
VastaaPoistaUpeaa luettavaa ja mukana elettävää.
VastaaPoistaNäämme Seinäjoella jHs.
Joskus haluaisin kuulla, kuka parantui ja mistä, jos kerran parantui. Itse olen kyllästynyt jatkuviin parantumisiin helluntaiyhteisössä, mutta kun niitä alkaa tutkia, kukaan ei parantunutkaan tai sitten olikin luonnollinen parantuminen.
PoistaTiedän, että Jumala parantaa, ja olen nähnyt omin silmin tapauksia (kuuro sai kuulonsa mm.), mutta.. En väitä, ettei Pylvänäisen kokouksissa parannuta, mutta siis kuka ja mistä... Jumalan parantama ihminen kestää tarkastelun ja faktan, SE on kunniaksi Jumalalle.
En myöskään hyväksy niitä profetioita tai tiedonsanoaj saarnaspöntöstä, joita tulee kokouksien jälkeen joskus, että nyt Jumala parantaa päänsäryn, nyt siellä oikealla vatsasyöpä parani jne...KUKAAN ei koskaan tarkista, tapahtuiko niin, vai oliko kyseesssä sanojan esinntyishalu tai väärä ilmoitus.
Kiitos tästä tosi asiallisesta kommentista. Olen kanssasi samaa mieltä.
PoistaEläessäni srk.n saarnaajana -80 luvun puolivälin vaiheita, kun Yli-Vainio oli kuollut ja "pikku niiloja" kiersi jos jonkun näköistä "parantelemassa" ja lupailemassa ihmisille sitä ja tätä, niin vaivuin kutsumukseni kanssa kyynisyyteen. Koin, että ns. parantajat tuottivat Jumalan valtakunnalle enemmän tuhoa kuin siunausta.
Sairauteni alkuaikoina olin myös kriittinen niille, jotka uskaltautuivat rukoilemaan pyytämättäni puolestani ja vieläpä toivat profetioita paranemisestani. Täältä löytyy blogiteksti "Tervettä ja sairasta parantamista" 30.3.2009 josssa ilmaisin silloisia tuntojani. Tämän lisäksi annoin joskus myöhemmin samansisältöisen haastattelun mm. Kotimaalehteen.
Sairauden aikana olen ollut melkoisessa Jumalan myllyssä, mutta periaatteeni tässä kohden eivät ole muuttuneet ollenkaan. Väärällä toiminnalla ja väärillä lupauksilla tehdään edelleen luvattoman paljon hallaa Jumalan valtakunnassa.
En ole eläessäni julistanut saarnapaikalta terveyttä tiedonsanojen muodossa yhtään kertaa. Joitakin yksittäisiä kertoja olen sanonut, että koin rukouksissa ennen tilaisuutta, että yleisössä olisi tallaista ja tallaista sairautta poteva ihminen ja Jumala haluaisi parantaa, mutta älkää ottako tätä tiedonsanoina, vaan tämä on minun oma kokemukseni rukouksessa. Muistan yhden joka on tämän jälkeen tullut pyytämään ko. asian tiimoilta esirukousta ja kertonut sen jälkeen myös parantuneensa.
Nyt Jämsässä olen rukoillut yleisesti tilaisuuden loputtua mainiten nimeltä eri sairauksia ja ihmiset ovat uskossa tarttuneet tuohon rukoukseeni ja tulleet myös tämän jälkeen pyytämään vielä erikseen rukousta ja tosiaan neljän eri henkilön todistuksen kuulin viime sunnuntaina jotka olivat kokeneet parantumisen.
Tulen pitämään jakossakin kiinni aiemmasta periaatteestani, että kaikki turhat lupailut ja epämääräiseksi jääneet parantuimeliset jätän omaan arvoonsa. Nyt esiinnousseet tapaukset ovat vasta vanhimmatkin vajaan kolmen viikon vanhoja, joten niiden kestävyyttä ei voida vielä lääketieteellisesti todentaa. Mutta olen kirjannut tapaukset päiväkirjaani ja tulen tulevaisuudessa mielenkiinnolla tarkistamaan kuinka yksittäisissä tapauksissa edetään.
Jos tämä kaikki osoittautuu huuhaaksi, niin minä lopetan hommat tähän. Tiedän olevani Jumalan kutsumalla asialla ja Hän ei tule sanaansa pettämään. Minä saatan "riehaantua" ja tehdä inhimillisiä töppäyksiä toiminnassani, mutta Jumala minua siinä armahtakoon, etten vetäisi Hänen työtänsä omalta osaltani häpeään.
Se mikä on Jumalallisen parantumisen ja lääketieteellisen parantumisen rajaviiva onkin vaikeampi tulkittava. Itse pidän omaa vointiani suurempana Jumalan ihmeenä, kuin lääketieteellisenä saavutuksena. Toki se on yhtälailla molempia. Siitä löytyy epikriisi, että minut palautettiin viime loka-marraskuussa kotiin ja tekstissä lukee, että hoitoja ei voida nefrostooman aiheuttaman infektioriskin vuoksi jatkaa. Parin viikon päästä tulee vuosi kun olen saanut aggressiiviseen syöpääni sytostaattihoitoja ja sitä ennen muutaman kuukauden sisällä (tutkimusten välissä) syöpä oli tuhonnut toisen munuaiseni kokonaan, sekä virtsarakkoni. Kuinka on selitettävissä, että tuon sairaalasta uloskirjaukseni jälkeen syöpäarvoni lähes puolittuivat alaspäin ilman hoitoja? Ja nyt vuodenkaan kuluttua ne eivät ole läheskään samassa lukemassa kuin silloin.
Ei minun tarvitse hakea todisteita itseäni edenpää.
Arviointi ja hyvä kritiikki on paikallaan, mutta huomasin vain omassa elämässäni se synkän tosiasian, että kriittisyyskin on kasvavaa sorttia. Jos kykenemme pidättäytymään kriittisyydessämme arvioimaan ihmisten sohlaamista, niin hyvä, mutta vaara kun vaanii siinä, että alamme peukaloida ja epäillä itse Jumalan suorittamaa parantavaa työtä. Se on tavattoman vaarallista meidän omalle hengelliselle kasvullemme. Siitä minulla on oman itseni "erämaavuosien" lisäksi useampia hyvinkin surullisia esimerkkejä.
-vesa-
Olisi tosiaan kiva, jos joku oikeasti ihmeen kautta parantunut tulisi esiin omalla nimellään. Kaikki kunnia Jumalalle ja siunausta sinulle !
VastaaPoistaMites omin silmin nähdään et kuuro sai kuulonsa?Jumala pystyy vaikka kuolleet herättämään,parempi kun uskoo siihen,ja ihmiset vaikka toisi lääkärin todistuksen,niin aina löytyy epäilijöitä,ja selittelijöitä.MH.
VastaaPoistaJos leikkausjonossa olevan lonkka tulee kivuttomaan kuntoon ja kestää päivän työn on tapahtunut paraneminen jota ei ole tarvetta spekuloida.
VastaaPoistajos luusyöpäpotilaan kuvauksessa syövästä pikimusta luu muuttuu jääpuikon kaltaiseksi, on tapahtunut muutos jossa ei ole tilaa spekuloinnille.
tiedän liian monta tapausta jossa iloitaan, ja kirjoitetaan ristinvoittoon että Herra paransi, kun esm syövän aiheuttama haavauma poistuu ja lääkäri sanoo että ei ole merkkiäkään taudista, niin parin vuoden päästä potilas haudataan vähin äänin eikä mikään lehti enää kirjoita asiasta mitään.
siinä sitten jää näitä herranparantamia elämään omaa elämäänsä vailla totuutta.
Jumala istuu valtaistuimella ja hän pitää kunniastaan huolen.
meidän työmme on se ettemme kovin paljon sitä pilaa omilla hääräämisisllämme.
MH:lle. Kuuro sai kuulonsa Saalemissa korealaisen saarnaajan ajaessa pois pahan hengen. SE oli uskomaton tapahtuma. Kuuro korva aukesi hetkessä, ihminen tuli kasvoiltaan sen jälkeen tulipunaiseksi ja hänestä tuli myöhemmin kuuroille tulkki Saalemin kokouksiin. Sen putuinen se -tositarina Pyhän Hengen työstä.
PoistaSitäpä juuri ajoin takaa,et sinä enkä minä voi nähdä esim.korvan aukenemista,jos aina alkaa selittelemään Jumalan työtä,niin toiseksi jäädään,uskotaan mitä nähdään,ja jos vaikka kaksikin vuotta elää parantumisen jälkeen,eikös sekin ole ihmettä?ja jos joku parantuminen on huuhaata,vastatkoon se joka niin väittää.MH.
VastaaPoistaHuuhaata ei ole paraneminen, vaan se, että luetellaan sairauksia saarnaspöntöstä ja kukaan ei kuitenkaan parane. Myös uskikset sanovat herkästi puhujale mula parantuneensa, koska haluavat, että puhuja huomaa heidät. Vähän kuin maailmassa hukataan tähtiartistille,e ttä vitsi kun sä oot hyvä laulamaan, mulla on kaikki levysi, vaikka ei olekaan.
PoistaJa sorry Vesa, tää on sun palstasi aj stoori loppu nyt tähän.
Hyviä venneitähän Topi tekkee....
VastaaPoistaHei ! Tulin lukemaan tätä mielenkiintoista blogia. Voisiko joku selittää tuota, että saarnaaja on ajanut ihmisestä pois pahan hengen ja sit on kuuro saanut kuulonsa. En ymmärrä. Onko jotkut sairaudet pahan hengen aiheuttamia? Terv. Yx Mari
VastaaPoistaHei,
PoistaEn tunne tuota kyseistä tapausta, joten minun on sitä sinällään mahdotonta kommentoida mitä todellisuudessa on tapahtunut.
Sairauden olemus ja sen perussynty juontaa juurensa ihmiskunnan alkuun, kun ihminen lankesi ensimmäistä kertaa syntiin ja tottelemattomuuteen Luojaansa nähden. Syntiinlankeemuksen myötä ihminen veti kaiken luodun maan, itsensä, eläinkunna ylle Jumalan kirouksen.
Kaikki se tuska ja kärsimys mitä me kohtaamme eri muodoissaan on seurausta syntiinlankeemuksesta. Ihmisen langettamisen taustalla on sielunvihollinen eli saatana, joka itse oli langennut enkeliruhtinas. (1Moos.3 luku)
Valitettavasti ihmiskunnan kohtaamiin kärsimyksiin liittyy myös sairaus, koska kirouksen mukaan ihmisen oli kuolemalla kuoltava ja niinpä tämä liharuumiimme joutuu myös tuon kuoleman kohtaamaan ja normaalein tie siihen tunnustaisi olevan sairaus muodossa tahi toisessa.
Sairastuminen on siis valitettavan ikävä ja murheellinen asia kärsimyksineen, mutta melko "luonnollinen" ihmisen osa, jolta harva meistä säästyy.
Mitä tulee pahanhengen, demonin tahi jonkun muun suoranaisesti paholaisen aiheuttamaan sairauteen, niin sellaistakin näemme esiintyvän raamatussa. Esimerkiksi Luuk.13:11 kerrotaan naisesta joka oli erityisen heikkouden hengen sitoma. Jeesus ajoi tuon hengen pois ja vapautti naisen, joka parani siinä hetkessä. Meidän on kuitenkin huomioitava se, että Jeesuksen tehdessä valtavasti parantamistyötä, niin tämä oli yksi erikseen mainittu poikkeustapaus, jossa henki oli suoranaisesti sairauden aiheuttajana. Se milloin ja miten tuo nainen oli altistunut tuolle kyseiselle heikkouden hengelle teksti ei meille kerro, mutta siihen täytyi liittyä joku erityinen tilanne jonka kautta henki oli saanut naisesta tuollaisen otteen.
On erittäin tärkeää, että emme muodosta sellaista yleiskäsitystä, että kaikkien, tai lähes kaikkien sairauksien taustalla on demoninen henkivalta. Se on ristiriidassa raamatun kokonaiskuvan kanssa, mutta on myös pidettävä totena Jeesuksen kohtaaman esimerkin mukaisesti, että henkivoimat voivat edelleenkin jopa sairauden kautta sitoa ihmistä. Mutta vielä teroitan, että me emme saa käydä demonisoimaan, eli ajamaan henkiä ulos kohdatessamme sairastavan ihmisen.
Olen vakuuttunut, että minun neljättä vuotta jatkuneen syöpäsairauteni taustalla ei ole demonista henkeä, vaan kuuluun teidän muiden ohella syntiinlangenneeseen ihmisukuun, jonka kohtalona on kohdata niin sairaus kuin myös kuolemakin eräänä päivänä. -vesa-
Blogin omistaja varmaan selittää kun kerkiää.
VastaaPoistaMoi !
VastaaPoistaTulipas asia selväksi, kiitos blogin omistajalle vastauksesta ! Pitääkin ruveta lukemaan aikaisempiakin tekstejäsi, kun tänne eksyin toisen blogin kautta. Jos ihminen on uskossa, niin ei kai siihen voi paha henki millään mennä. Jos siis Pyhä Henki asuu ihmisessä ? Kun joskus kuulee ihan uskovaisistakin ajettavan pahoja henkiä pois. Mut se on vissiin jotain harhaoppia. Siu, Mari
Hei,
PoistaUskoontulemisessa ihminen syntyy uudesti Jumalan hengestä. Tapahtumaa voidaan avata yksinkertaisella esimerkillä. Sydämen asunnossa asukas vaihtuu. Entinen asukas joka on saanut pitää hallintavaltaa joutuu väistymään ja uusi asukas astuu sisään. Entisellä asukkaalla on saattanut olla hyvinkin vahvoja sidonnaisuuksia mm. pimeyden voimiin, jopa demonihenget ovat saattaneet pitää ihmisen mielenmaailmaa asuntonaan.
Henkivaltojen otteessa oleva ihminen tulee vapauttaa noista voimista Jeesuksen nimeen vedoten. Ymmärrämme sen, mitä "siivottomammasta huushollista" on kysymys, niin sitä suurempi työ on sen puhdistamisessa. Vaikka asukas on vaihtunut siinä yhdessä ja samassa hetkessä kun ihminen antaa pelastaa itsensä, mutta on oikeastaan aika luonnollista, että kodin siivous vasta alkaa uskoontulemisessa. Niinpä on mahdollista, että esimerkiksi sielunhoidollisissa tilanteissa uskoontullut ihminen tunnistaakin vielä jotain itselleen vierasta ja saattaa jopa pelästyä ja epäillä omaa täydellistä vapautumistaan.
Vihollinen tekee kaikkensa käyttäessään "sillanpää asemanaan" tallaisia mielen "pölypesäkkeitä" ja horjuttaakseen meidän vapauttamme Kristuksessa.
Uskoon tulleessa ja Jeesuksen verellä puhdistetussa ihmisessä ei pysty asumaan pimeyden demoniset voimat, vaikka niiden vaikutus olisikin vielä tunnistettavissa mm. edellä kuvaamallani tavalla. -vesa-
Sellaisille pahojen henkien ajajille kannattaa sanoa kiitos ei.
VastaaPoistaSaarnaaja Saalemissa oli Yonggi Cho ja hän ajoi kuurolta naiselta kuurouden hengen ulos. Nainen parani välittömästi, ja terveys pysyi.
PoistaMyös tällä tavalla Jumala toimii, ja muilla tavoilla Jumala toimii. Lukekaa Raamattua! Pyytäkää myös Henkien erottamisen armolahjaa.
Ihminen saattaa myös syödä itsensä sairaaksi tai on laiska liikkumaan.Sillä ei ole tekemistä sen enempää paholaisen kuin Jumalankaan kanssa,vaan ihminen itse elintavoillaan sairastuttaa itsensä.
Kiitos Vesa Pylvänäiselle. Olet selkeä Raamatun opettaja. Siunausta elämääsi ja toimintaasi. Tälläkin blogilla on tarkoitus monen ihmisen kannalta. t. em. kyselijä Mari
VastaaPoistaJumala riisuu palvelijansa aseettomaksi antaakseen hänelle Jumalan omat aseet. Toisia kidutetaan, toiset heitetään vankilaan., toisia tapetaan, jotkut sairastavat, toiset menettävät omaisuutensa, mutta kaikessa Hallitsee Herra. Ole siunattu ja antakoon Herra voimansa palvelusi ylle.
VastaaPoistaVoimia paljon Vesa.
VastaaPoistaHei Vesa. Olen seurannut tätä sun blogia jo pitkään ja aina kun avaan sen olen toivonut että saisin lukea hyviä uutisia sun taistelusta sun sairautta vastaan.Aina ei näin ole mutta on mahtava ollut huomata kuinka vankkumaton usko sulla on Jumalaan.Itse taistelen uskon ja epäuskon kanssa. Haluaisin samanlaista uskoa Herraan, enkä aina silloin kun minulle on sattunut jotain hyvää ja asiat järjestynyt jotenkin käsittämättömällä tavalla, yrittäisi järkeistää niitä vaikka väkisin omiksi ansioiksi vaan jo uskoisin että Jumala toimii myös yhtäpaljon minun kun sinunkin kohdalla. Oikein hyvää kesän jatkoa sinulle ja perheellesi. t.Tapsa
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaValitettavasti minun uskoni itse tämän sairauteni voittamisen suhteen kulkee välillä hyvinkin inhimillistä tietä uskon ja epäuskon viidakoissa. Mitä tulee varsinaiseen pelastavaan uskoon suhteessani Jumalaan, niin se lepää kyllä yksinomaan armossa ja siksi se on horjumaton. Itsessämmehän me ihmiset olemme kaikki ihan samalla viivalla - kadotettuja syntisiä.
Kommenttisi perusteella en ihan päässyt perille kipuiletko pelastavan uskon ja sen tuoman luottamuksen kanssa suhteessa Jumalaan, vai näiden muiden elämän kriisien tuomien haasteiden kanssa suhteessa Jumalaan ja Hänen apuunsa.
Olipa kyse kummasta tahansa tai vaikka molemmista, niin lähtökohtahan on se, että luottamus on armon kokemisen synnyttämää.
Kun me syntisenä, kadotuksen todellisuuden tuntien käännymme Jumalan puoleen rukoillen omin haparoivin sanoin löydämme Jeesuksen pelastajana elämäämme, niin siitä alkaa pitkä pitkä luottamussuhteen rakentaminen.
Opettelua tämä on lopuun asti.
Saatat tarvita rinnallesi jonkun, joka voisi kulkea tuota matkaa yhdessä kanssasi. Voisitte yhdessä rukoilla, keskustella ja kokea löytämisen iloa. En tiedä onko sinulla luotettua hengellistä ystävää ja millainen sinun suhteesi on paikkakunnallasi toimiviin kristillisiin seurakuntiin nähden.
Minä myös jaan mielläni ajatuksia lisääkin kanssasi, jos sitä haluaisit. Minun s.postiosoittenihan on tuossa blogin ylälaidassa, mutta tässä on vielä toinenkin vesa.pylvanainen@gmail.com
Vesa, verkkopastorina toimiminen on nykyaikaa!!!!!! Yes, hienoa! Perspektiiviä on kaikkien muidenkin laajennettava! Verkossa odottaa iso seurakunta!
VastaaPoista