keskiviikko 17. elokuuta 2011

Uusi lähtö

Tulin joitakin aikoja sitten taasen kerran solusalpaaja-tiputuksesta. Kuten olen kertonut, niin hoidot jouduttiin aloittamaan tavallaan alusta, kun Taxsotere ei synnyttänyt juurikaan vastetta.

Tämä uusi lääke on nimeltään Jevtana, josta todetaan, että sen vaikuttava aine on kabatsiakseli ja se kuuluu taksaanien lääkeryhmään. Tuokaan vähäinen tieto ei toki näin maalikolle sano yhtikäs mitään. Mutta hoitotoimenpide on täysin samanlainen kuin edelliselläkin. Toki kortisooni tulee nyt pienempänä annoksena suoraan suoneen tiputuksen yhteydessä, ehkä vähemmän sivuvaikutuksia siltä osin, kun annos on liki kolme kertaa pienempi. Vaikka eihän nuo annokset taida olla likikään vertailukelpoisia keskenään, en tiedä.

Olin vuorossa kolmas kaveri, joka kyseistä lääkettä on nyt täällä Jyväskylässä suoneensa saanut. Kaikki meni tiputuksen osalta hyvin. Toivon, ettei tulisi sivuvaikutuksia edes entisenkään verran, siksi kiusallisesti niitä alkoi jo esiintyä. Noh, se nähdään.

PSA oli edelleen jatkanut nousuaan. Reilussa parissa viikossa oli tullut pari pykälää lisää, eli kyllähän tuo kehitys aika reipasta näyttää olevan. Joten jos tämä lääke ei suostu puremaan, niin eipä taida enää lääketiede kovin suuria keinoja kohdalleni löytää. Minua tuo parin pykälän nousu oikeastaan hieman rauhoitti, kun olen ollut sen verran kipeä ihan viimeisinä vuorokausina, että aloin jo pohtimaan, että liekö tauti riehaantunut tuolla ala-vatsan seudulla. Tiedän tapauksia missä taudin edetessä arvot saattavat kohota moninkertaisiin lukemiin jopa viikossakin.

Ensi kertaa olen tämän sairauden aikana nyt ottanut särkylääkettä yöksi. Saattahan nuo kivut tulla ihan omastakin riehumisesta, kun en ihan paikallani ole todellakaan malttanut pysyä.

Kävin eilen morjestamassa pastorikuntaa pitkästä aikaa. Niittysen Anita ja Jopi olivat vielä kesälomilla, mutta muiden kanssa oli kiva olla hetki rukouksissa ja päivittää tunnelmia. Tänä aamuna ennen hoitoon lähtöä kävin temppelillä vartavasten tapaamassa Lahden Jannea ja Kärkkäisen Helenaa Hyvä Sanoma ry.sta, kun tiesin heillä olevan meidän pastoreiden kanssa evankeliomiskonferenssin suunnittelupalaveri. Kyllä oli rohkaisevaa tavata taasen entisiä "neuvottelukumppaneita". Kovasti siinä siunausta saimme toisillemme toivotella.

Nyt jäädäänkin taasen kuuntelemaan ja opiskelemaan oman kehon viestintää. Edessä on muutama tuskainen päivä, mutta eiköhän sitä viikon päästä olla taas ihmisten ilmoilla.

2 kommenttia:

  1. Tuli vastaan mitä tuli, niin ilo Herrassa on meidän väkevyytemme voima! Se on kovissa koettelemuksissa loppujen lopuksi raju sanoma, koska kivuissa ja pelossa ei paljon naurata saati tunne aina tyytyväisyyttä elämää kohtaan, mutta fakta on tämä: kerran kaikki kipu on poissa ja kyyneleitä ei enää ole.
    Herralle on kaikki mahdollista, myös sairauden pysähtyminen vaikka parin viikon kuluttua. Kaikki elämässä on mahdollista!Voimia!

    VastaaPoista
  2. Parempia oloja ja voimia toivottelen sekä uuden lääkityksen tehoa.

    VastaaPoista