perjantai 22. lokakuuta 2010

Näkemiin - ainakin hetkeksi!

Viime päivät ovat menneet uuden lääkenapin kanssa totutteluun. Sen kun pitäisi alentaa verenpainetta, mutta miten lie, kun olemassa olevan verenpainelääkkeen kanssa nostivat paineet pilviin. Oli huima kokemus kun pari aamua sitten ala-paine oli ensimittauksella normaali 80 ja puolen tunnin kuluttua mittari näyttikin jo 120 ja yläpainekin yli 180. Minulla oli erään myyntiedustajan kanssa tapaaminen ja jouduin tunnin neuvottelun jälkeen kiirehtimään tilauslistaa kun pää alko jytkiä ihan kunnolla.

Tässä on nyt tullut taas harrasteltua itsehoitoa. Jätin erilliset verenpainlääkkeet hetkeksi hyllylle ja ainakin pari päivää on näyttänyt sen suhteen hyvältä. Melkoista tiedettä taitaa lääkkeiden yhteensovittaminen olevan. Jos alkaa arvot keikkumaan, niin pakkohan noiden reseptien ja liuskojen kanssa on marssia apteekkiin ja lääkärille.

Viimeisten viikkojen aikana on tullut sellainen fiilis, että taidan ottaa hetkeksi etäisyyttä myös tästä blogistani. Toki viimeisen viikon aikana on ollut kävijöitä taasen tavallista vilkkaamin, yli 1000 rekisteröitynyttä käyntiä. Kiitos kaikille kommentoijille. Minulla oli vakaa tarkoitus antaa vastauksia myös niihin, mutta nyt ei oikein mieli siihen yllä. Olen vain käynnyt säätelemään tätä elämää vähän enemmän yksityisyyteen päin kun olen lopettelemassa muutoinkin noita valtakunnan juoksuja. Toki mielelläni kuuntelen palautteita matkan varelta ja eihän sitä tiedä vaikka innostun sitten joskus kommentoimaankin.

Eli, siunausta ja kaikkea hyvää teille kaikille tutut ja tuntemattomat blogi-ystävät näistä puolestatoista vuodesta. Pidän nyt hetken tauon, mutta ehkä joskus vielä tapaamme näissä merkeissä. Kiitos esirukouksista joita olette jaksaneet ja toivottavasti jaksatte edelleenkin lähetellä iankaikkisen Jumalan puoleen.

11 kommenttia:

  1. Taivaan Isän täysihoitoa ja rauhaa!
    Muistan rukouksin Sinua ja perhettäsi.
    Siunaavin terveisin
    anonyymi blogi-ystävä.

    VastaaPoista
  2. Haluaisin rohkaista sinua Vesa veljeni, vaikka kohtaamme koetusta, uskotaan kuitenkin Herramme tietää kaiken! Olet usein mielessäni, joten muista et ole yksin! Jospa Psalmi 23 vois rohkaista sinua juuri tänä aikana. Siunauksin Seppo T

    VastaaPoista
  3. kiitos Vesa rohkeudestasi tulla blogisi kautta osaksi meidän elämäämme, toivotamme sinulle jumalan siunausta tulevaan, toivottavasti vielä kirjoitat kuulumisia. Terveisin TKT

    VastaaPoista
  4. Voi harmin paikka, mutta terveys ensin ja sitten vasta muut asiat. Toivon sinulle Vesa Pylvänäinen taistelumieltä ja aurinkoa elämääsi, niin myös koko perhekunnallesi. Päivä kerrallaan eteenpäin; Voittohon voittohon viepi veri Jeesuksen!
    Terveisin anonyymikirjoittelija.

    VastaaPoista
  5. Ymmärrettävää! Siunausta, voimia ja toivoa, silloinkin kun tuntuu toivottomalta! Herra kanssasi Sinä Sotaurho! Muista Vesa: siellä missä rukoillaan sairaiden puolesta paranee enemmän sairaita, kuin siellä missä ei rukoilla!

    VastaaPoista
  6. Olemme puolisoni kanssa ollut kanssasi, kun mihelläni (62 v.) , kuka on myös pastori, mutta Eestissä, on samatyypillinen eturauhaansyöpä. Hän on saanut kokea niin monta samalla tavalla kun sinä olet osanut tuoda esiin blogissasi. Se on kestänyt kohta 2 vuotta.
    Herramma Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha hallitsekoon yli kaikien koetelemuksiasi!
    Ülle Vellend

    VastaaPoista
  7. Anteeksi, kun kiiruhdin ja tuli monta virhetta komenttissa!
    Ü.V.

    VastaaPoista
  8. Löysin tämän blogin vasta tänään, joitain juttuja jo ehdin lukeakin.

    Siunausta Blogin pitäjälle ja rukoilen myös että Jumala antaa sairauden asettua sellaisiin uomiin että "rauhanomainen rinnakkaiselo" on syövän kanssa Vesalle mahdollista! Toki paranemistakin rukoilemme ja Jumala senkin antaa jos se Hänen suunnitelmiinsa sopii. Jokatapauksessa, Jumala tietää parhaiten mikä loppuviimeksi on meille parasta. Luottakaamme tähän.

    Käyn joskus vilkaisemassa onko mitään uusia kuulumisia tänne ilmestynyt.

    VastaaPoista
  9. "Jos pyydän mä että Hän käyttäisi mua, pyydän päästä tuskaan ja vaivaan...Vain käyttää voi ruokoa murrettua, suo tyhjälle aarteet taivaan..."
    (Vanha laulu alkoi soimaan mielessäni)

    Siunausta ja voimia Vesa sinulle murtumisen korkeakoulussa, jonne Hän on sinut vienyt... Muistan rukouksin, niinkuin tähänkin asti.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Vesa blogistasi sekä myös käynnistäsi täällä entisessä srk:ssasi viikko sitten. Sana, jonka Jumala kauttasi toi, puhutteli ja antoi rohkeutta.
    Jumalan rauhaa koko elämäänne.

    VastaaPoista
  11. "Päivä vain ja hetki kerrallansa,
    siitä lohdutuksen aina saan.
    Mitä päivä tuokin tullessansa,
    Isä hoitaa lasta armollaan.
    Kädessään hän joka päivä kantaa,
    tietää kaiken, mitä tarvitsen,
    päivän kuormat, levon hetket antaa,
    murheen niin kuin ilon seesteisen."
    Voimia......PP

    VastaaPoista