lauantai 8. joulukuuta 2012

Kipuilua

Joulukuu on alkanut taudin osalta lisääntyvien kipujen kanssa askaroimisella.

Kävin maanantaina KD:n ryhmätapaamisessa ennen valtuuston ensi vuoden budettikokousta. Vaikka matkaa kaupungilla ei kertynyt käveltäväksi täyttä kilometriä, niin kotiin päästyäni jalka josta uusin löydös on löydetty kipeytyi pahasti. Sen illan ajan jouduin olemaan vaakatasossa ja niinpä alkoi jo pelko hiipimään kuinka tässä liikkumiseni käy kun lonkkaan annettavaan sädehoitoon on vielä useampi viikko aikaa. Mutta onneksi kipu hellitti ja selvisin jo seuraavana aamuna Iisaa ja Okkoa vastaan Heinolaan johon vanhempansa heidät Espoosta saattelivat. Heinolan ABC huolto-asemasta on tullut meille sellainen kyydin vaihtopaikka. Se on sopivasti puolimatkasa ja siinä lapset saavat hetken peuhata leikkipaikoilla ennen kuin matka jatkuu.

Eilen kipu sitten yllätti jälleen, mutta tällä kertaa toisessa jalassa, jossa ei pitäisi kuvausten mukaan vielä olla edes mitään ylimääräistä, mutta taasen muutaman sadan metrin kävelyn jälkeen kipu oli aiempia pahempi. Ihan meni aikuisella miehellä itkuksi ja ääneen voivottamiseksi sen verran kovaa porasi lonkaa ja mietin jo kuinka paljon tallaista ihminen kestää. Tuntuisi olevan nyt niin, että luustoon edenneenä tämä syöpä ei anna juurikaan ylimääräistä liikkua etteikö kipu astu kuvioihin. Tälläkin kertaa se kyllä hellitti kohta sen jälkeen kun olin kipunapit saanut sisääni ja hetken aikaa levännyt sängyllä. Vähän araksi tämä on nyt olon tehnyt liikkumiseen nähden.

Huomenna pitäisi kuitenkin taas lähetä kokoustamaan ja tällä kertaa Ylistaroon asti. Ei voi kuin toivoa sydämen pohjasta, että jalat kestävät moisen matkan ja kokouksessa seisomisen. Mahdottomuushan sitä on ihan neljän seinän sisäänkään jumittua ja ainakin vielä tähän asti lääkitys on riittänyt noihin äkillisiinkin kiputiloihin.

Hyvää lähestyvää joulunaikaa kaikille!

28 kommenttia:

  1. Siunattuna lähdet Ylistaroon!

    VastaaPoista
  2. Kuule, ei sinun pidä lähteä... Tarkoitan, ettei ole mikään pakko.

    Ole levossa ja levollisin mielin - älä vaadi itseltäsi. En usko, että Jumala sellaista vaatii keneltäkään tuollaisessa tilanteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mä toivon, että te ystävät ymmrrätte minua ihan oikein. Minulla ei ole mikään pakko mennä. Jumalani ei totisesti sitä minulta ole vaatimassa, mutta kaikista vaikeuksista huolimatta nautin itse niin suunnattomasti saada saarnata ja rukoilla ihmisten puolesta, että en millään malta jäädä pois. Ymmärrän, että joskus tulee sekin raja vastaan (kerran viime kesänä jo tuli Vaasan osalta) jolloin terveyteni ei kertakaikkiaan anna myöden. Mutta nyt kun on melkein sama kärvistelen minä täällä kotona tahi tuolla tienpäällä, niin kun voin olla mahdollisesti monelle siunaukseksi ja itsekin saan siitä siunaantua, niin en tosiaankaan osaa olla pois. Kun saan suunvuoron kokouksessa, niin kukaan ei uskoisi kuin kipiä tuo mies on, siksi olen innostunut asiastani. -vp-

      Poista
  3. Niin, tulee hetki, jolloin ei enää voi paeta.....Itse toimisin ehkä samoin vastaavassa tilanteessa.

    VastaaPoista
  4. Niin kauan kuin sinä jaksat mennä, mene! NAuti elämästä ja siitä mitä rakastat. Tämän ajatusmallin soisin myös terveille! Kukaan ei tiedä elämänpäiviä eteenpäin... ja silloin on myöhäistä. Elämä on tarkoitettu elettäväksi. Jotkut ovat jo eläessään, vieläpä terveinä ollessaan, kuin kuolleita, elämäänsä väsyneitä tai ikäänsä vedoten asettuneet ennenaikaiseen hautaan. Pahinta on elämätön elämä. Lahja, jota halveksii sanoin; huomenna minä teen, huomenna minä lähden, huomenna minä soitan ystävälleni, huomenna...

    VastaaPoista
  5. Voimia Ylistaron reissulle.

    VastaaPoista
  6. Hei, eihän kokouksessa ole pakko seisoa.? Olen nähnyt tilanteita, jossa puhuja käyttää esim korkeaa tuolia. Voisiko tilaisuuden järjestäjät ottaa tällaisen huomioon. - Kaikkea mahdollista hyvää reissuillesi!

    VastaaPoista
  7. Sitä voi kyllä jumittua ihan sänkyynkin ja pieni liikautus siinä antaa aihetta huudolle ellei ole kipuhuumeita täynnä.

    Vähän ihmettelee, eikö seurakuntien paimen ole koskaan tutustunut SAIRAISIIN ja heidän elämäänsä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin mitätöntä blokin ymmärtämämystä ja ala-arvoista pilkantekoa ei ymmärrettävästi vähänkään tolkuissaan oleva ihminen suostu omalla nimellään kirjoittamaan. -vp-

      Poista
  8. Mielestäni anonyymi tarkoitti sitä, että jos joku on todella sairas, niin hän makaa sängynpohjalla väkisin. Joskus eivät edes kipulääkkeetkään auta, paitsi kipulääkeistä johtuva ns. huumetila, joka turruttaa
    Syöpiä on erilaisia. Tunsinpa kerran erään henkilön, jonka luut olivat täynnä syöpäpedäkkeitä,koteloitunutta sellaista. Hän eli lähes normaalisti vuosikausia ja oli varsinainen vauhtinainen, aina menossa. Sitten tauti yllättäen levisi enemmän, ja hän menehtyi.
    Sairauden asteita on erilaisia, varsinkin syövässä. Siinä missä toinen jaksaa mennä, ja on siis ajoittain miltei terve, toinen makaa tuskissaan sängyssä.
    Pylvänäinen lienee sairauden kanssa siinä vaiheessa, että jaksaa mennä, silloin kun jaksaa. Ehkä hän on hieman pässinpääkin, mikä on hyvä asia.
    Jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin hän ei jaksa - tai jos hyvin käy - hän paranee kokonaan.
    Uskon Pylvänäisen tietävän paljon sairauksista ja kivuista, mutta joitakin lukijoita voi ärsyttää, että hän on syöpäsairas ja silti pystyy menemään. Anonyymi lukija voi itse olla sairaana sängynpohjalla tai hänen omaisensa tai tuttavansa, ja silloin voi syntyä ristiriitaisia ajatuksia.
    Sairauksia ei voi verrata, ei edes kipuja. Toinen kestää enemmän, toinen vähemmän.
    Pylvänäinen entisenä paimenena voi siistiä myös suunsa, ja tarkastella anonyymin kysyjän sanailua ymmärtävämmin pintaa syvemmältä. Silloin löytyy oikea vastaus. Anonyymi ei pilkannut sanoillaan, vaan se oli kivuista kärsivän tai kiuja näkevän ihmisen hätähuuto.
    Tällaisessakin tilanteessa pelastetaan sieluja ja lohdutetaan, eikä hyökätä vastaiskuun äkkipikaisesti.




    VastaaPoista
  9. No , ehkä sairaus antaa vielä ymmärrystäkin, muita sairaita kohtaan.Meille itsekullekin.
    Näin koen tätä blogia seuratessani.
    Herrallamme on monia tapoja puhua, ja ei ole kauankaan aikaa kun helluntailaipastorit selittivät kaikkien sairauksien olevan seurausta synneistä-niinkauan kunnes itse sairastuivat....

    VastaaPoista
  10. Helluntailaiset johtajat ovat saaneet paljon pahaa aikaan menneiden vuosien saatossa. Kun nyt katson heidän jälkeläisiään, moni ei ole edes uskossa enää.
    10-20 vuotta sitten oleva meininki oli ihan eri kuin tänään. Silloin oli niin lahkoa niin lahkoa, että joillekin puhkesi mielenterveysongelmia turhista syyllisyyksistä ja lakihenkisyydestä. Onneksi ne ajat ovat ohi, mutta voi niitä silloisia paimenia ja vanh.veljiä...
    Aika on muuttunut helluissakin toivon mukaan ei toiseen äärilaitaan...?

    VastaaPoista
  11. Herra Pylvänäinen ymmärtää ihmisiä enemmän kuin moni muu. Älkää muuta höpöttäkö terveisin toinen anonyyyyyyymi

    VastaaPoista
  12. Totta. Moni tuon ajan helluntailaisten jälkeläinen ei todellakaan ole enää ainakaan helluntai uskossa, vaan ihmetellen seuraa näitä juttuja...
    Kyllä, esim. omille vanhemmilleni noin juuri kävi, kun sairastui, saattoi pastori tulla kysymään että mitä syntiä olet tehnyt, ja onko sinulla tunnustettavaa. Myös sairaana olisi pitänyt lähteä kokouksiin, kun "siellähän sitä paranee" kuulemma.

    VastaaPoista
  13. Olin vakavasti sairas, minulle hellut sanoivat rukouskokouksessa, että kiusaan miestäni tahallani, olemalla siis sairas. Tällaisen ilmoituksen antoi Jumala kuulemma rukouksessa. Sen illan jälkeen minulle pyhkesi yli puoli vuotta kestänyt unettomuus, näin pitkään painajaisia. Jouduin syömään unilääkkeitä. Vuosia myöhemmin yllättäen parannuin tästä vakavasta sairaudesta, lääketieteen ansiosta, sillä sairauttani oli hoidettu väärillä lääkkeillä.Kiitos valveutuneen lääkärin!
    Sen koommin en ole ollut sairas. Terveenä olen pysynyt yli 30 vuotta. Ei ole oireen oiretta.

    VastaaPoista
  14. Siunausta ja voimia sinulle Vesa, muistan sinua rukouksin.

    VastaaPoista
  15. Vesa...jaksamista sinulle ja siunausta elämääsi,ja kaikki on Jumalan kädessä,luota siihen!!!Voimia Anitalle ,joka kulkee raskasta matkaa kanssasi,olette esirukouksissamme päivittäin!Heppoisilta vaikuttaa monen kommentit.....kun sairaus astuu omaan elämään ,silloin vasta tietää,mitä se on,kun sairastaa.....elä elämää,niin kauan kun voimasi riittävät Vesa! Sinua siunaten ystäväsi Lohikoskelta!

    VastaaPoista
  16. Voimia elämääsi Vesa ja myös Anitalle,tälle raskaalle elämänne yhteiselle taipaleelle...vain itse sairastunut,tai sairastava voi tietää mitä on olla sairaana...joskus ,kun jokainen joka kommentoi blogiasi itse sairastuisi vakavasti,varmaan kirjoitukset ja kommentit tulisivat erilaisella tekstillä...mutta voimia ja siunausta teille molemmille täältä Lohikoskelta,teitä jatkuvasti muistavat ystävänne!

    VastaaPoista
  17. Kiitos, epäasiallisten kommenttien vuoksi otin käyttöön kommenntien valvonnan, joten tästedes arvioin kaikki kommentit ennen julkaisemista. Mutta älköön tämä vaikuttako asialliseen vuoropuheluun joka on jatkunut jo vuosia blogissani, josta olen tosi kiitollinen. -vp-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että otit valvonnan käyttöön. Epäasiallisia kommentteja oli sivullisenkin ikävä lukea. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

      Poista
  18. Siunausta ja voimia sinulle Vesa. Luen blogiasi ja päivityksiäsi, sillä miehelläni on myös luustoon levinnyt pitkällä oleva eturauhassyöpä ja hän on ikäisesi, lapsia meillä ei ole ja löysimme toisemme vasta varttuneella iällä. Tämä tuska sydämmessäni on sanoin kuvaamattoman suuri, joten koen saavani voimia seuraamalla sinun urheuttasi, kuinka osaat nauttia päivistäsi ja taistella eteenpäin. Kaikkea hyvää sinulle ja pidähän meitä ajantasalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä rohkaisusta. Toivon voimia ja siunausta teille teidän päivittäiseen taisteluunne. Tulkoon mieltä vahvistava joulu teillekin. Muistan rukouksin. Isän käsissä ollaan. -vesa-

      Poista
  19. Mukana olen elänyt kaikki nämä vuodet ja siunannut sinua ja perhettäsi .Hän antakoon voimia myös tuleviin ..Lämmöllä Eeva

    VastaaPoista
  20. Siunausrikasta Joulun aikaa sulle Vesa. Voimia kivunkeskelle.t. Oksan Rami

    VastaaPoista
  21. Hei Vesa ja Anita!
    Siunattua Joulunaikaa teille molemmille ja perheellesi. Joskus olen seurannut urheaa eteen päin menoasi. Tuot avoimuudellasi varmasti lohtua monen ihmisen arkeen ja vaikeuksiin.
    Syd.terveisin: entiset naapurit Liisa ja Martti

    VastaaPoista
  22. Samoin teille ihanat naapurit, siunausta, hyvää joulunaikaa ja todella menestyksellistä vuotta 2013! Vesa ja Anita

    VastaaPoista
  23. Rauhaisaa joulua teille, Anita ja Vesa! Olette usein mielessä myös täällä Kaakkois-Aasiassa ja haluamme edelleen kantaa teitä omalta osaltamme. Murtoset

    VastaaPoista
  24. Rauhaisaa joulunaikaa ja erittäin hyvää uutta vuotta toivovat Malvistot täältä Sotkamosta.Ja käyhän Vesa täällä joskus taas uudelleen

    VastaaPoista