lauantai 16. lokakuuta 2010

Ryppyotsainen Koljatti

Homosuhdekeskustelu, jossa olen joutunut tai saanut olla pieneltä osaltani mukana, on vellonut viime viikkoina melkoisen rikkaana. Viimeisimpänä läiskeiden aiheuttajana on ollut Ylen Ajankohtaisen kakkosen järjestämä homoilta viime tiistaina. Tuo ilta liippaa minua siinä mielessä liki, kun edellisen viikon Ajankohtaista kakkosta toimittanut toimittaja soitteli minullekin ja kyseli lausuntojani samaa sukupuolta olevien kirkollisesta siunaamisesta. Lopultahan tuo haastattelu kuivui sitten kokoon ja hyvä niin, koska ohjelma oli rakennettu yhden kirkossa olonsa ahtaaksi kokevan naistyöntekijän nimiin.

Mutta tuo viime viikoinen oli ihan luku sinällään. Jälkimainingeissa näyttää Ev.lut.kirkon ovi käyvän tiuhaan ulospäin. Yksi huvittavimpia kommentoijia on ollut Koljatti-kirjailija Tervo. Hän kun rohkenee sivaltaa Räsästä ja kumppaneita kirkaskatseisiksi pähkähulluiksi. Pidän Tervoa terävä-älyisenä hauskuuttajana. Olen joskus tullut vangituksi TV-ruudun ääreen lauantai-iltaisin nautiskelemaan Uutisvuodosta. Olen ihastellut hänen ja muiden visailijoiden nokkeluutta. Toki täytyy myöntää, että ilta illalta jatkuvat ala-kouluikäisten poikien nauruvitsit sitten väsyttävät ja tulee käännettyä kanavaa. Ei tämä Tervon tämän kertainen ylilyönti hänen älykkyytensä ihailua muuksi muuta, mutta hiukan arveluttaa hänen jumalainen roolinsa. Pahalta tuntui, kun hän päätteli: "Räsänen näytti pitävän homoja Luojan krapulapäivänään väsääminä". Melkoista ivaa. Noh, Jumala ei puolustajia tarvitse, eikä Tervon huulenheitosta hätkähtele.

Se, mitä illasta ja ylipäätään tästä homokeskustelusta olen jäänyt kaipaamaan on raamatun perusideologia. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että tässä kiivauden melskeessä ei tajuta, miksi Jumala on säätänyt asioiden merkitykset niin, kuin on. Kaikki se, mitä rajoituksena ja suvaitsemattomuutena pidetään on ihmisen parhaaksi siinä, kuin muutkin rakkauden ylistykset. Ei Jumala ihmistä kiusaamisen vuoksi kiusaa, vaan varjellakseen luomansa mahdollisimman hyvinvoipana. Vapautta, vapautta huutaa ihmisparka, eikä suostu ymmärtämään vapauttajaansa.

Jos nyt vähänkin nostaa lappuja silmiltään, niin mitä hyvää on nykymeno tuonut tullessaan? Ei yhtikäs mitään, eiköhän isämme vaan olleet kaikessa rajoittuneisuudessaan onnellisempia omassa tiukassa maailmassaan kuin perässämme seuraavat jälkipolvet ylettömässä vapaudessaan.

Kolumninsa päätteeksi Jari Tervo kehoitti häpeämään - vähänkö säälittää.

9 kommenttia:

  1. Tarkoitus ei ole loukata, mutta uskovaisena ihmettelen, että monista homoista huomaa heidän todellakin olevan homoja, ääntä ja eleitä myöten. Työtoverini leikki pikkupoikana aivan lapsena siis nukeilla ja tahtoi pukeutua naisten vaatteisiin. Näin kertoi naapuri, joka tunsi perheen. Siksi ihmettelen; miksi jo lapset tietävät olevansa erilaisia kuin samaa sukupuolta olevat leikkitoverinsa. Onko kyseessä sittenkin henkivalta? Vai ovatko homot kuitenkin luotu homoiksi? Vaikka sana sanookin muuta ja vain sanaa pitää uskoa tottakai, mutta kun asia ei käytännössä ole sillä tavalla yksioikoinen. Hieman on epäselvää itselleni tämä asia vaikka hetero olen ja Raamattua pidän 100% faktana. Miksi sitten sairaat eivät parane, eli sekin pitäisi sitten ottaa kirjaimellisesti...Sairaidenhan olisi pakko parantua Sanan mukaan.

    VastaaPoista
  2. Hmmm... se, että tahtoo esimerkiksi pukeutua naisten vaatteisiin ei ole välttämättä homoutta vaan jotain ihan muuta.

    VastaaPoista
  3. On totta, että homouteen taipuvausuuden alkuperää emme tiedä - voimme toki arvailla - mutta oli se mikä oli, niin uskoon tultuaan hän ei enää harrasta homouttaan, niin kuin ei leptomaanikaan harrasta taipumustaan. Sama koskee muitakin syntejä. Taistelu voi olla tiukkaakin, mutta sellaistahan se on aina ollut uskovaisella, pimeyden tekoja vastaan.

    VastaaPoista
  4. Espoossa kauppakeskus Entressessä ramadan aikana muslimeille järjestettiin kirjastoon oma rukousnurkkaus. Uimahalleissa on omat vuorot muslimeille.Jos uskikset perustaisivat oman rukouspiirinsä kirjastoon, niin he lentäisivät ulos kirjastosta kuin lepäkeihäät! Jos uskikset vaatisivat oman uimavuoronsa uimahallista, niin eipä heruisi.
    Syy ei ole kuitenkaan pyytäjissä (muslimeissa), vaan antajissa. Olen sitä mieltä, että kristinuskon vahva asema Euroopassa alkaa hävitä. Mitä mieltä olet asiasta Vesa Pylvänäinen? Millainen visio sinulla on tulevaisuudesta näissä asioista?

    VastaaPoista
  5. Pikkuveljeni leikki lapsena paljon serkkutytön kanssa ja meitä siskoja hänellä on neljä. Tottakai hänkin halusi rusetin päähänsä. Ei hänestä tullut mitenkään seksuaalisesti erikoisesti suuntautunut, vaan ihan normaali hetero.

    VastaaPoista
  6. Luin tänään Kotimaan numerosta 39 haastattelusi. Se liikutti minua suuresti. Olethan kuullut laulun: Särkyneille (on puhuttava hiljaa...). Se lohdutti minua suuresti omassa hämmennyksen tilassani, kun olin itse sairastunut syöpään ja maailma/ystävät kohtelivat välillä kaltoin. Toinen suuri lohdutus oli lukemattomien ihmisten esirukous, joka sulki minut rakastavan Taivaallisen isäni armon ja rakkauden, huolenpidon ja lohdutuksen piiriin. Siitäkin huolimatta, että olin itse jättänyt rukouksen kokonaan muitten huoleksi ja tehtäväksi. Olin jopa tehnyt diilin Jumalani kanssa: "sopiihan, että kun minulla on nyt niin paljon muuta ajateltavaa, muut huolehtivat rukouksesta puolestani". Ja sekin sopi Jumalalle. Sain kokea olevani turvassa ja Jumalan täydellisessä huolenpidossa kuolen tai en, mutta keskittyä kuitenkin omiin maisiin murheisiini ja prosessiini. Tarvitsemme sanomaa rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta. Siihen meitä voi auttaa ystävien esirukous, ilman paranemisen/parannuksen vaatimuksia ja pyrkimyksiä. Siitäkin olen saanut maistaa osani rakkaan lapseni kohdalla, joka sairastui psyykkisesti. Hän on hoidettavana alunperin kait helluntailaisten perustamassa hoitokodissa ja hoitolinja on tullut selkeäksi alusta alkaen: "Jos teet parannuksen, käännyt ja otat Jeesuksen vastaan Vapahtajanasi, sinä paranet". Muutaman vuoden hoitojen jälkeen: nuoreni totesi, että "hoitopaikassani kyllä uskotaan, että minä voin parantua, minulla ei vain ole vielä tarpeeksi uskoa". Ja tämän hetken trendi näyttää liittyvän riivajien ulosajamiseen...
    Missä on se armo (vai ihmisten armahtavaisuus?) ja lepo Kristuksen vanhurskaudessa, jonka niin kauniisti itsekin mainitsit. "Vapauteen, Kristus vapautti meidät" !! Meitä on moneen junaan, uskomme on kaikilla erilainen, yhteinen tai yksityinen. Mutta uskon, että voimme luottaa siihen, että Jumala rakastaa meitä juuri tällaisina kuin olemme. Se on Jumalan armoa. Ja Jumalalla (ei ihmisellä) on, paitsi elämän ja kuoleman avaimet, myös valta parantaa ja tehdä terveeksi, jos Hän niin haluaa ja katsoo aiheelliseksi/tarpeelliseksi. Jumalan voima, valta, teot tai armo eivät ole riippuvaisia meidän kyvykkyydestämme tai uskomme määrästä!
    "Rauhan minä jätän teille..." "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut. Minä annan teille levon" Eikö ole ihanaa puhetta! Otetaan se vastaan ja nautitaan siitä, sanoivat muut mitä tahansa...

    Tuo mainitsemani laulu löytyy mm CD:ltä "Lauluja särkyneille" ja "Hiljaisuuden lauluja: Olkoon ylläsi kirkas taivas".

    Voit käydä tutustumassa nettialbumiini ja antaa vihjeen, miten saisin tuon albumin viestin nähtäväksi kaikille muillekin "särkyneille"....Liityin jo facebookiinkin, mutta en osaa sitä vielä käyttää enkä löytänyt sieltä mainitsemaasi sivua tai muita vastaavia, johon olisin voinut tuon albumini sijoittaa...

    http://picasaweb.google.fi/1959galla/MatkakertomusYksiElamaniKevat?authkey=Gv1sRgCM7xtNuV3rytGA#
    http://picasaweb.google.fi/1959galla/MatkakertomusJatkuu?authkey=Gv1sRgCIXd57Kc-srcbw#

    t yksi ev.lut.srk -lainen

    VastaaPoista
  7. Jumala parantaa kyllä ihmisiä sikäli kuin se hänelle sopii. Itse olen pitkän ajan kuluessa Jeesusta seuratessa huomannut vähitellen paranevani monesta asiasta, joskin uusia vammoja tuottaa tässä maailmassa eläminen syntisenä ihmisenä.
    Joku on sanonut, ettei Jeesus ole kiinnostunut ihmisen soluista vaan sielusta. Hän tahtoo pelastaa meidät taivaaseen, tämä "kotelomme" jää tänne, kun on aika lähteä.
    Perillä kerran näemme, onko terveys vai sairaus saanut enemmän hyvää aikaan, ts. onko sieluja pelastunut enemmän tervehtymisen vai sairaana uskollisena pysymisen kautta.
    Meidän perheellä on lähinnä kokemusta vakavista sairauksista, joiden keskellä Jumala on ollut uskollinen ja tullut rakkaaksi Jeesuksen tähden.
    yst. terv. Paula Hakkola
    http://koti.mbnet.fi/phakkola

    VastaaPoista
  8. kyllä kaikki Jumalan omat paranee,ei välttämättä tässä ajassa,mut perillä ainakin,minä en pidä tervoa mitenkään älykkönä,mieluummin rienaajana,en sano tuomitakseni,kun itse lankean niin usein,mut kaikki tämä homokeskustelu alkaa todella tympiä,kaikki kai ymmärrämme että loppua kohti mennään yhä kiihtyvällä vauhdilla,homoushan on yksiselitteisesti synti,mutta myös sairaus.no en tiedä oliko tästä kommentista mitään hyötyä....MUT VESA VELJELLE KAIKKEA HYVÄÄ...

    VastaaPoista
  9. Täällä onkin armon jakajat liikkeellä. Älkää tuomitko jne.
    Ei mikään ihme, että kirkoista käy väki ulospäin..

    VastaaPoista