Ekumenian "takatalvi"

Olen taas pari päivää kummastellut, että kuka tätä ihmisen mielialaa ja psyykettä oikein säätelee? Olin useamman viikon melkosessa montussa noiden heinäkuisten tulosten myötä, kunnes tässä viikolla joku aamu pomppasin pystyyn niin kuin ei mitään ahtautta oliskaan.
Omalla tahdon voimalla tallasessa aallokossa ei paljon mielialoja ohjailla. Jos masentaa, niin masentaa - jos ei, niin sitten ei. Hormoonipiikit kun vielä tuntuvat sekoittavan miehen mieltä, niin ettei sitä kaikkina aikoina omakseen tunne. En olis vielä vuosi sitten osanut arvata kuin tuskallinen tämä pistoshoitokin osaa olla. Ehkä se ei kaikilla ole samanlaista, tietty toisilla vielä pahempaakin, kun jotkut sen joutuvat keskeyttämäänkin.

Eilen taisin johdella viimeisin HYRY:n (Helluntaiherätyksen yhteisten yhteisöjen palaverin). Jos ja kun en asetu Helluntaikirkon hallitukseen enää ehdolle, niin sen myötä saan luopua tuostakin puheenjohtajuudesta jota olen parisen vuotta myös hoidellut. Tuohon yhteyteen ehdin kuulua kaiketi seitsemän vuotta. Ehtipä tuossa ajasa jo porukkakin kummasti vaihua ja nuorentua.

Kuten viimeksi arvelin, niin RV:n antamani ekumenia-haastattelu tuli huomioitua ainakin luterilaisten päälehdessä Kotimaassa, tai ainakin sen verkkosivuilla, jossa ennusteltiin ekumenialle takatalvea kannanilmaisujeni vuoksi. Mutta aika kovin tuomitsevaksi olivat minun kannanottoni kirjanneet. Haluni oli kyllä ilmaista ihan aito murheeni kansankirkkomme tilasta. Joku kommentoija sielä vaati myös "päätäni vadille" käyttämästäni "luopumus" sanasta. Kommentoija ei ollut ilmeisesti lukenut koko haastatteluani, koska tarkasti ottaen totean: " Näen nämä uutiset vakavana askeleena kohti luopumusta. Olemme helluntaikirkon hallituksessa kuitenkin todenneet, että koska luterilaisten virallinen parisuhdenäkemys ei ole muuttunut, ei meilläkään ole mitään syytä muuttaa virallista suhdettamme kirkkoon yhteisönä." Noilla askeleilla tarkoitin kyselyjen tuloksia jossa muutamat piispat ja papit ovat ilmaisseet valmiutensa siunata ja vihkiä homopareja.

Jos minun huoleni noilla sanakäänteillä ilmaistuna tuomioksi tuomitaan, niin mieluumin sen tuomion kohtaan kuin, että vaikenisin ja kerran joutuisin Jumalani edessä vastuuseen tuudittaessani osaltani kansaa kauhistuttavaan syntiin. Tässä on kysymys todella vakavasta asiasta ja kuinka siihen kukin suhtautuu. Ei ole kyse enää jostain vähäisestä raamatun tulkinnasta, vaan sen totena pitämisestä. Eikö Paratiisissa aikoinaan käyty vähän tämän sisältöinen keskustelu saatanan ja ihmisen välillä? Onko Jumala todellakin sanonut..? Eli mikä on syntiä, mikä ei ja missä aikakaudessa joku synti on ollut tuomittavampi kuin toisessa. Aivan naurettavaa, mutta niin pöyristyttävää.

Suvaitsevaisuudessaan ihminen kieltää Jumalan. Kysehän ei ole siitä, etteikö kaikki synti ole kauhisttavaa. Minun syntini ovat olleet ja ovat edelleen kauhistuttavia. Itse kauhistun tekemiäni asioita tämän tästä. Siinä ei suvaitsevaisuus auta, edes itseään kohtaan. Onneksi on olemassa armo syntinsä tunnustavalle ja katuvalle. Mutta se, että me käymme kansakuntana ja uskon miehet ja naiset etunenässä joukolla puolustamaan julkista synnin harjoittamista on kerrassaan käsittämätöntä. Hyysääjien joukko sen kuin kasvaa. Eikö se, jos mikä ole luopumusta? En aio seistä siinä rivissä, kun armoakin syntiselle voi tarjota. Noh, nyt meni paatoksen puolelle, mutta enhän helluntaisaarnaaja oliskaan.

Sain muuten ensimmäisen palautteen RV-haastattelusta sähköpostilla valtakunnallisesti merkittävältä Luterilaisen seurakunnan aktiivijäseneltä samalla kun lähetti erästä palaverimuistiotamme arvioitavaksi. Hän totesi mm. " Minusta nostit hyvin ja ymmärrettävästi esiin mihin asioiden kärki suuntautuu", eli se siitä. Yhteyttä on ja vielä samanmielisyyttäkin löytyy.

Valitettavasti RV-lehden verkkosivut seilaa jossain menneisyydessä, mutta Kotimaan aihetta käsittelevät uutiset löytyvät os.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/437-helluntaijohtaja-luterilainen-kirkko-matkalla-luopumukseen
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/441-ekumeeninen-takatalvi-edessa
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/449-askola-rauhoittelee-piispaboikottipuheita