keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Sekavaa on

Kovin takkuillen tuntuu tuo matkalaisten paluu kotimaahan onnistuvan.

Jarkkokin tuli taasen junalla Lontooseen ja kaikki näytti lupaavalta kun lentoyhtiön ja Finavian sivut näyttivät vielä muutama tunti ennen lähtöä, että lento toteutuu, mutta eipäs vaiskaan. Suomi veti kenttänsä kiinni, liiaksi tuhkaa.

Satoja oli jonotellut kentällä ja olipa varmaan paine noussu yhdellä jos toisella. Seuraava mitä yhtiö pystyi tarjoamaa oli hotelliyöt ja vaihtoehtoisesti perjantai aamuna Pariisin kautta kotiin tai sit maanantaina suoraan. Oli pojan ääni hiukan harmistunut. Valitsi maanantain, kun päätteli että ehtii tsekkaamaan rauhassa muitakin vaihtoehtoja ja kohta sitten soittikin että toisen yhtiön huomisen illan lähtöön pääsisi kiinni. Ei muuta kuin varaus päälle ja hotellille odottelemaan mitä huominen tuopi tullessaan.

Kyllä tämä vähän iskänkin pinnaa kysyy kun täältä hiukan etäämmältä seurailee, mutta onneksi on pojalla kärsivällisyys ollut aina kohdallaan. Eilen illallakin oli ihan rento mieli kun meni paikallisten kaverien kanssa mestareiden liigaa seurailemaan.

Itse tässä aloittelen talvilomaa pikku hiljaa, ettei ihan kesäksi ehdi muutua. Olen vuosia tosiaankin pitänyt sen aina näin huhtikuun lopulla ja miksikäs sitä tapojaan muuttelisi.

1 kommentti:

  1. Tervehdys Vaasasta.
    Tuhkapilven vaikutusta ei oikein ymmärrä, mutta sieltä, täältä kuulee päivien myötä, että yksi ja toinen ovat maailmalla, ja odottavat kotiin pääsyä.
    Jumala puhuttelee ja etsii ihmisiä tulemaan kotiin, Isän luo.
    Olen lukemassa Henri Nouwenin kirjaa, ja siinä on levon ja hiljaisuuden ajatuksia. Hyviä ratkaisuja olet tehnyt, kun vähennät vastuita. Ei se helppoa ole, se on selvä.
    Jumalan siunausta teidän perhekunnalle!

    VastaaPoista