torstai 24. marraskuuta 2011

Eteenpäin!

Keskiviikko oli taas tutkimuspäivä. Aamulla ensin laboratoriokokeet ja sen jälkeen Keskussairaalan puolelle ensin keuhkokuviin ja sit vielä vatsanseudun ultrakuvauksiin.
Ultralääkäri totesi tutkimuksen päätteeksi, että "toinen munuainen on kunnossa ja toinen samanlainen kuin viimeksi". Eli sillä suunnalla ei ilmeisen suuria muutoksia.

Viikonpäästä keskiviikkona on sitten lääkärin kuuleminen, jossa saankin sitten taas tarkemman päivityksen taudinkuvasta.

Jonkunverran kivut ovat lisääntyneet edellenkin, varsinkin aamupuolella yötä. Muutoin kyllä kuntoni on huomattavasti kohentunut kaiken aikaa kovien sytostaattihoitojen ja lokakuisten rankkojen hoitotoimenpiteiden jäljiltä. Aiemmin olin niin väsynyt, että kymmenen tunnin yöunet eivät riittäneet, vaan pakko oli vielä päivälläkin pysytellä vuoteessa. Nyt päivät menevät kutakuinkin jalkeilla ja yöt ovat lyhentyneet merkittävästi. Tästä olen Jumalalle ja kaikille esirukoilijoille kiitollinen.

Ei meikäläisen mieli malta olla suunnittelematta uusia tapahtumia. Sunnuntaina 11.12 menen nuoruuteni aikaiseen kotiseurakuntaani Jämsään pitämään yhden Uusi elämä voittaa tilaisuuden. Seuraavalle viikolle olenkin sitten suunnitellut tänne Jyväskylään taas 13.12 temppelille ja 14.12 Palokan Toivonkulmaan tapahtumat. Mikä mahtavinta noihin tilaisuuksiin tulee mukaan pastori-terapeuttiveljeni Seppo Jokinen. Seinäjoella tapasimme hänen kanssaan näissä merkeissä ja hänen puheenvuoronsa kolahti minuun, niin kuin varmaan moneen moneen muuhunkin. Niinpä sain ajatuksen pitää jonkun yhteisen Uusi elämä voittaa tilaisuuden ja ne järjestyivätkin näin nopeasti. Juttelimmekin keskenämme, että varmaankin tilaisuudet saadaan järjestettyä, vaikka näin heikkokuntoisia olemmekin, sillä tuskin me nyt sentään ihan yhtäaikaa täältä lähdemme.

Olen muuten saanut viime aikoina joitakin kertoja vastailla kysymykseen, että onko enää viisasta ja ollenkaan tervettä meininkiä pitää näin huonokuntoisena tallaisia tapahtumia? Meneekö tämä jotenkin eettisesti ja moraalisesti kyseenalaiseksi sairaudella mainostamiseksi? Terveitähän nämä kokoukset eivät varmasti ole, niin kauan kuin näin sairas olen!! Henkilökohtaisesti minä vähät piittaan moisista puheista, kun tiedän tasan tarkkaan omat motiivini. Kun sairastuin, niin tein jonkinlaista lupausta Jumalalle, että niin kauan kuin elän, niin haluan viedä sinun valtakuntaasi eteenpäin. Mitä minä muuta tässä tekisin? Sängynlaidalla virkkaisin ja sairaalan väliä kulkisin. Jos Sorsakosken Topi kävi viimeisillä voimillaan studiossa laulamassa, niin moninkertaisella innolla minä aion vielä saarnata. Jos yhdellekin kärsivälle voin olla avuksi, niin sen tulen tekemään, vaikka ottaisi vähän lujemmillekin. Tämähän on kaikki vain suurenmoista armoa alusta loppuun. Kunpa olisin omannut tämän palon ja innon kaikki kokonaiset kolmekymmentä vuotta mitä olen tätä virkaa hoitanut, harmittaa, kyllä harmittaa. Mutta tehdään se mitä ehditään ja voidaan.

19 kommenttia:

  1. Voi, hieno kuulla, että kuntosi ja jaksamisesi ovat parempaan päin! Ja mahtavaa, että jaksat tehdä vielä työtäkin. Sehän on kaikki "kotiinpäin" mitä suurimmassa määrin :)
    Siunausta edelleen, ja parasta mahdollista vointia.

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa Vesa!! En ymmärrä noita puheita...hienoa, että jaksat ja haluat vetää loppuun asti! Niin se kuuluu olla! Terveisiä, voimia ja kohenevaa arjen kuntoa! <3

    VastaaPoista
  3. HEi! Itsekseni olen ihmetellyt tuota sinun melkoista menemistä. Nyt ymmärrän. Painan pääni. Siunaan ja rukoilen. Näinhän se on: "On tiesi kalliimpi kuin mikään muu."

    VastaaPoista
  4. Asenteesi on kohdallaan! Siunausta ja tsemppiä tilaisuuksiin! terv. Elisa

    VastaaPoista
  5. Ei muut kun eteenpäin sanoi mummokin lumessa;)))Rukouksin muistaen edelleen teitä kaikkia <3

    VastaaPoista
  6. Niin. Sairaudella markkinointi, misseydellä markkinointi, vankilamenneisyydellä markkinointi, vainoilla markkinointi, parantamisilla markkinointi, musiikilla markkinointi... Hmm.. Kun ihmisen omat markkinoinnit on Jumalan edessä riisuttu ja hän astuu esiin motiivinaan Jeesus Kristus, nämä arvostelut sattuu. Tämähän ei ole bisnestä. Myös arvostelijat voivat tutkia omat motiivinsa sanoihinsa.
    Millä he itse markkinoivat Jeesusta?
    Kiitos Vesa kun olet uskollinen!

    VastaaPoista
  7. Ihailen asennettasi Vesa! Paavali sanoi: "Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa." Tämän asenteen tulisi valloittaa meidän kaikkien Jeesukseen uskovien sydämet riippumatta olosuhteista.

    VastaaPoista
  8. Kiitos vielä eilisestä keskustelutuokiosta, se kosketti ja rohkaisi! Kaikkea hyvää sinulle ja Anitalle! Tässä vielä erään laulun sanat:

    "Tahdon elää tämän päivän rohkeasti, tahdon löytää jalanjäljet Mestarin. Tahdon olla uskollinen loppuun asti, kunnes Herran näämme kasvoista kasvoihin."

    Minni

    VastaaPoista
  9. Tervehdys Vesa.
    Mukava, kun vielä jaksat ja on tuo mielikin edelleen positiivisella puolella. Pidän miehen mielessä ylöspäin.
    T: Leevi

    VastaaPoista
  10. Taistelu jatkuu,kiitos Jumalalle,ja markkinoi millä markkinoi,kunhan se menee Jumalan kunniaksi.Eipä tätä lopun aikaa kannattaisi joutavilla löpinöillä hukata,loppuun asti Vesa,ja harmittaa varmaan meitä kaikkia,monia asioita kai jokainen tekisi toisin,jos se olisi mahdollista.SIUNAUSTA VELJENI.

    VastaaPoista
  11. Rakkaudella on aina kohde. Jumala on rakkaus. Jumalan rakkauden kohde olet sinä.

    Se ei tarkoita helppoa elämää, vaan Jumalan halua olla kanssasi. Hän haluaa puhua sinulle ja sinun puhuvan Hänelle.

    Jeesus on lupauksensa mukaan teidän kanssanne Vesa ja Anita kaikissa tilanteissa. Rukousrintamassa mukana. TMN

    VastaaPoista
  12. Elämä ei ole kärsivälle helppoa ja toisten sanat ovat turhia. Muille ja ehkä myös itselle voi kuitenkin olla hyötyä siitä, jos vakavasti sairas uskaltaa ääneen tai kirjallisesti pohtia sitä, mikä edellä eletyssä ja jäljellä olevassa on ollut ja on vähemmän ja enemmän tärkeätä. Ehtiikö ja kannattaako vielä muuttaa ja korjata jotakin? En ole kuunnellut Seinäjoen saarnojasi, enkä lukenut paljon aiempia blokikirjoituksiasi, niin en tiedä, mitä olet kirjoittanut. Ovatko ajatuksesi ja tekemisesi muuttuneet sairautesi aikana?

    VastaaPoista
  13. Siunausta ja voimia Vesalle kaikkiin toimintoihin. "--kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa..."(Room. 8:28)
    Leena ja Heikki Kaikula

    VastaaPoista
  14. Hienoa tekstiä! Voimia ja siu jokaiseen päivään!

    Matti
    Savannakhet, Laos

    VastaaPoista
  15. Kyllä on rohkaisuksi tuo sinun asenteesi ja intosi meikäläisellekin!! Kannattaa todellakin "roikkua" kiinni Jumalassa ja luottaa Hänen huolenpitoonsa päivittäin ja hetkittäin!! Olkoon elämän tilanne mikä tahansa meillä kullakin. Kyllä Jumala huolen pitää hulluistaan, kuten Simojoen Pekkakin laulaa.

    VastaaPoista
  16. Olen monesti havainnut että oma karvaskin kokemus voi koitua lähimmäiselle siunaukseksi ! Hienoa että jaksat paremmin !
    Kirsi

    VastaaPoista
  17. Voimia ja kaikkea parasta siunauksen kera! Toivoa on niin kauan kuin on elämää! Anna

    VastaaPoista
  18. Hei,en tiedä oletko saanut sen aikaisemman kirjoitukseni, jossa muistelin kouluaikojamme siellä kotiseudullamme sinä Saalahdella, minä Saakoskella. Voin tässä teille kaikille kertoa että Vesa on nuoresta asti seurannut Jeesusta ja hänellä oli kova halu kertoa siitä kaikille, että mahdollisimman moni saisi kuulla Jeesuksesta ja ottaa Jeesuksen vastaan omaan elämäänsä. Siihen aikaan minäkin opiskelin Jämsänkoskella, asuin viikot siellä ja viikonlopuksi oli jo kiire kotia. Sunnuntai iltana lähdin taas linja-autolla kohti Jämsänkoskea. Siinä odotellessani pysäkillä linja-autoa, pääsin useasti Vesan kyydissä Jämsään. Vesa, muistanko oikein sinulla oli kuplavolkkari ja auton takaikkunassa oli iso juliste Jeesus elää. Kerroit minulle siinä ajellesasi Jeesuksesta, kiitos niistä ihanista keskustelu hetkistä. Olen ollut uskossa yli 20 vuotta. Oli ihana kuulla että tulet tänne Jämsään pitämään Uusi elämä voittaa tilaisuuden. Haluan sanoa kaikille, että Vesa tekee tätä työtään täydellä sydämellä, hän on tehnyt sitä nuoresta asti, kuinka hän osaisi olla tekemättä sitä, mitä hän sydämessään haluaa tehdä. Ihailla täytyy, että olet jaksanut pitää plogiasi vaikean sairauden keskellä. Oli ihana kuulla että toinen munuaisesi on kunnossa ja toinen on pysynyt ennallaan. Kiitos, ylistys ja kunnia Jumalalle, samoin kiitos Jumalalle että kuntosi on kohentunut entisestä.Siunausta ja voimia Vesa, Anita ym. Tähän ei voi muuta kuin todeta Ps.138:1 sanoin: Koko sydämestäni minä sinua kiitän.
    Terveisin Eija, ent. koulukaverisi

    VastaaPoista
  19. Kiitos Eija aiemmasta sähköpostistasi ja tästä kommentista.

    Postisi tuli toki myös perille ja tarkoitukseni oli siihen vastailla, mutta niin kuin joskus vain käy, että kun ei heti vastaan, niin asia sitten jääpi muiden tekemisten taakse.

    Muistan toki sinut kouluajoilta, sekä nuoruudestamme. Vai noin innokkaakan "uskiksena" sinä minut jo sieltä saakka muistat, kiitos. Toivottavasti tapaamme Jämsän tapahtumassa.

    Siunuasta ja kaikkea hyvää edelleenkin sinun ja perheesi elämään. Jatkeaan kilvoittelua. Vesa

    VastaaPoista